KILPAKALASTUS BLOGI

9. joulu, 2019

Alkutalven kuulumisia täältä Meri-Lapin pilkkijäiltä.

Tänä talvena on tullut käytyä 9.11 ensimmäiset pilkkikilpailut pienellä Santalammella joka sijaitsee Tervolassa Ylitornion rajalla. Ensimmäistä kertaa järjestimme kilpailut siellä ja pääosin särkiä pilkimme sieltä. Rouvat saivat suurimmat tulokset sieltä mutta siellä sattui olemaan tosi kylmä että tuli kyllä karaistuttua heti ja on tarjennut jäillä sen jälkeen.

Linkki tuloksiin http://www.merilapinuk.fi/418990798

Mikan kanssa kävimme 17.11 Råneån seuran kilpailussa Sladanissa. Sieltä tuli hyvin kalaa ja Mika pilkki uudella oranssilla SM Ellulla ja sai paljon kalaa sekä pieniä että isoja ahvenia ja voitti miesten sarjan. Minä pilkin pääosin lätkällä vähän isompia ahvenia vaikkei niitä niin nopeaan tullut kuin Mikalla. Minulla on ollut vähän säätämistä noissa välineissä kun olen aina saanut kaikki jotenkin sekaisin heti alkumetreillä ja en ole oikein kerennyt valmistautumaan kisoihin. ...no mutta kuitenkin voitin siellä naisten sarjan vajaalla neljällä kilolla mutta tietty harmitti kun Mika sai melkein puolet enemmän.

KOLMEN JÄRVEN CUP tuli käytyä taas Torniossa. Tämä cupkilpailu on meillä joka vuotinen. Tänä vuonna oli osallistujia huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. 

24.11 Ensimmäinen osakilpailu KORPIJÄRVI. Se on mukava pilkkijärvi. Meidän valmistautumiset itse kisaan oli taas vähän niin ja näin. Kovin tulos tuli Eijalla joka pilkki lähtörannan tuntumassa isoja ahvenia. Miikka sai isoja ahvenia järven keskeltä ja voitti miesten sarjan. Minä en meinannut löytää kaloja millään mutta kisan puolessa välin ajauduin alueelle rantaviivaan josta aloin saamaan kaloja mutta ne olivat aika pieniä ja eipä niillä juhlittu.

Cup2 Sattajärvi 1.12 on ollut meillä tauolla 2 vuotta koska kalaa ei oikein ole tullut sieltä. Ei ne hurjia olleet saaliit vieläkään. Rannoilta pilkittiin pikkuahvenia. Minäkin sorruin pikkupilkillä narraamaan niitä. Kisan lopussa n.puolta tuntia ennen kun minulla ei ollut kalaakaan kuin vajaa.300gr. ja olin ottanut jo mun lempparipilkin takaisin käyttöön sadattelin siinä että enhän mää osaa enään pilkkiäkään että laitanko vehkeet myyntiin niin samantien nappasi isohko ahven jolla lähes tuplasin saaliini.

Emmi ja Helmi kävelivät juuri ohi ja voivottelimme että pientä pientä vaan tulee, samantien todistusaineisto isommasta mätkähti siihen jäälle ja minä sitten selittelemään että en oo kyllä tämmöstä tänään vielä nähnyt.

Mutta järven perällä oli paikka josta oli tullut isoja ahvenia... Jani tietää. Mikalla oli 1535gr ja kuudes sija. Minulla 510gr ja neljäs sija. Voittosaalis 2935gr.

KIVIJÄRVI 8.12 kinkkupilkki ja Finaali. Taas oli valmistautuminen vähän niin ja näin ei mitään harjotteluakaan ehditty tekemään. Innokas Lauri poika lähti taas aamulla meidän kyydissä kohti Kivijärveä. Lauri oli käynyt harjottelemassakin Kivijärvellä.... ja Prännärissä myös (ja ties missä) Prännäriin hänen pitää päästä aina koulun jälkeen vaikka olisi jo pimeää joten häntä saa vähän toppuutellakin että ei kannata kovin pimeällä lähteä.  Konsta poikakin tuli taas pitkästä aikaa kisoihin kun saimme kyytiä järjestettyä hänellekin.

Kivijärvi tosi hankala paikka. Porukkaa oli paikalla reilu 50. Kilpailu ei ole kilpailu jos ei jotakin häslinkiä olisi.  Kun kisa alkoi, alkoi myös minun kairan etsintä..mihin matkan varrelle lie taas oli jäänyt. Jarkko meidän nuorisovastaava lainasi autostansa Helmin kairaa minulle kun Helmi ei ollut nyt kisassa mukana.

Minä kävelin TAAS sinne minun paikkaan järven perälle ja sinnehän Jarkkokin tuli ja Lauri jo olikin siellä...Ahaa Lauri oli varmaankin harkoissa saanut hyvin kaloja sieltä. Mika jäi lähtörannasta oikealle ja oli saanut hyvin kalaa jo ensimmäisestä reijästä. Minä en saanut alussa mitään samaten Laurillakin oli alkuvaikeuksia, mutta Jarkko sai heti ahvenia siinä ja myöhemminkin isoja särkiä. Lauri sitten kyllä kehuskeli siinä että oli saanut harkoissa hyvin kalaa, johon hän itse totesikin että taisin onkia kaikki kalat pois..... Joten Lauri lähti kairailemaan ympäriä järveä ja etsimään kaloja, työnteko palkitaan on iskostunut Laurin alitajuntaan.

Minä luovuin sitten pitkin hampain lätkästä ja laitoin pienen 30mm Ellun ja pikkukoukun niin aloin saamaan pikkusärkiä ja pieniä ahvenia. En tiedä, taisi olla virhe.. olisi kannattanut palata takaisinpäin normivälineillä ja pilkkiä kunnon ahvenia niinkuin jotkut tekivät.

Konsta kävi mutkan meidän luona ja sanoi että jonkin verran on saanut kalaa ja oli myös lopussa mennyt samaan paikkaan missä Mika oli. Konsta pilkki samanlaisilla välineillä kuin Mika lätkällä ja Ellu 55 ja pienet vihreät helmimorrit. Ellu 55 taisi olla käytössä kaikilla jotka sijoittuivat kärkituloksiin ja minä en edes malttanut kokeilla  55 pilkkiä...ÄÄÄH!

Kisan lopussa oli kala alkanut hyvin syömään ja tapsia oli pitänyt reilusti pidentää. Osa porukasta sanoivat että kala oli aika arka että jos kairaili ympärillä niin kala pisti suun kiinni. Mutta onneksi oli taas fiksua porukkaa ja ei tarvinnut kenenkään hermostua jos joku tuli liian lähelle kairaamaan.

Mika sijoittui kolmanneksi 1456gr minä viidenneksi 783gr Konsta voitti nuorten sarjan ja kinkun tuloksella 709gr.

MINÄ lupasin itselleni että minäkin alan taas pilkkiä ja valmistautumaan kunnolla ja etsimään sitä voitontahtoa kun kausi taas käynnistyy kunnolla.

P.S minun kaira löytyi meidän autosta paikasta jemma.

JAANA

 Linkki tuloksiin

 http://www.merilapinuk.fi/432789703

 

 

7. huhti, 2019

Vuoden kohokohta SM pilkit Kemissä. Nämä kilpailuvalmistelut ovat alkaneet jo 2 vuotta sitten kun lupa kilpailuihin saatiin. Me olemme järjestävän seuran Meri-Lapin urheilukalastajien jäseniä ja tiesimme että itse kisapäivänä me olemme kisailemassa joten teimme talkoita lähinnä esivalmisteluisssa ja kun meillä oli SM kisoja monella käytynä, tiesimme aika paljon kompastuskiviä mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Paljon vanhempia ihmisiä otti yhteyttä ja anoi erityislupia liikkumiseen  terveyden yms. vuoksi. Mahtava juttu tässä me näemme kuin tärkeä harrastus pilkkiminen on monille että jäälle pitää päästä vaikka viimeisillä voimilla.

Vähän yllätyksenä tuli se liian pitkälle mennyt eläinaktivistien hyökkäys, törkeällä tavalla yritettiin pilata tapahtumaa ja häirittiin järjestäjien työtä. Ei muuta sanottavaa kuin entistä paremmalla innolla vaan pilkkikilpailuihin ja kaikki muu paitsi kalastus on turhaa. Viikolla puhelin pirisi koko ajan ja pilkkipajalla kävi aika tohina.

Kisapäivänä menimme ajoissa (tai niin ainakin luulimme) paikalle. Paljon tuttuja tavattiin ja ruotsalaisia kilpakavereita tuli myös kisaamaan tänne Suomeen. Tohina kävi myyntipöydän ympärillä. 2 tuntia meni siinä kuin ajatus vaan ja anteeksi niille jotka eivät vielä saaneet haluamiaan pilkkejä mutta kyllä niitä kovasti tehdään ja yritetään panostaa siihen tulevaisuudessakin enemmän.

Meillä oli Mikan kanssa suunnitelma tähän SM kilpailuun, meillä on yksi innokas kilpakaveri joka talvella harjoitusajan puitteissa kulki paljon merellä kalapaikoilla testaamassa välineitä ja eri paikkoja.Samainen mies sijoittui hyvin esikilpailussa mutta itse kisa meni hänellä jonkin virhearvioinnin vuoksi vähän pieleen.

Lähtöpaikalla porisimme ja kuljimme samaa matkaa erään persoona trainerin PT,n kanssa.Meillä ei ollut kiire kun emme aikoneet kauas kävellä tällä kertaa. Huvitti kun Mikakin siinä pysähtyi laittamaan lahkeita kenkiin ….hohhoijaa että joo tosi hyvä yritys -…saada muut menemään vaan ohi eteenpäin. Meillä oli kolme vaihtoehtoa kalapaikoissa joista ohitimme ensimmäisen ja toinen paikka n. 2 km. lähtöviivalta oli se mihin päätimme jäädä. Kolmas suunniteltu paikka ja matalikko olisi ollut siitä n.puoli kilometriä eteenpäin.

Matalikolle ei tullut paljoa porukkaa, niin saisimme rauhassa tästä aloittaa. Mika oli käynyt siinä talvella ja kertoi että siinä on hyvin kalaa aika pienellä alueella ja niinhän ne olivatkin ehkä parisen metriä kuulemma sivussa alkuperäisestä kohdasta. PT näytti jäävän myös vähän sinne taemmas ja Hovatovin Salla ohitettiin myös siinä lähistöllä.

Kello kymmeneltä alkoi kilpailu ja tein reijän ja JIHUU aloin heti saamaan ahvenia ei mitään isoja mutta tasaisesti tuli koko ajan. Olin ehkä n.20 minuuttia tällä avannolla. Mika liikkui koko ajan ja hän sai ensimmäiset kalat vasta neljänneltä reijältä. Mitä enemmän hän meni matalikon piikkiä kohden tuli paremmin ja isompia kaloja. No ihan hyvin ja suunnitellusti lähti käyntiin tämä kilpailu ja psyykkasin siinä itseäni että jos 1,5kg. tunnissa nyt saan kalaa niin hyvä tulos tulee. Lupaavaa kun kuitenkin olen kalassa koko ajan kiinni. Pilkin sillä uudella 90mm. pilkillä jolla olen nyt pärjännyt Ruotsissakin. Nyt käytin oranssi/kuparia joka osottautui erinomaiseksi ahven pilkiksi kun viikolla kävimme Torniossa merellä testaamassa. Morri oli Mikan tekemä 14 nr,n koukulla.  Käytin välillä sitä minun lemppari luotto pilkkiä kaikki tietää mikä se on.

PT tuli myös alueelle ja pari muutakin. Minulle sattui taas häslinkiä. JUMALATTOMAN iso ahven otti kiinni ja nostin sitä ylös ja työnsin käden vastaan no apua se katosi välijään väliin ja huusin siinä Mikalle että nostokoukkua ja Mika katsoi sieltä kaukaa että EI mitä ihmettä siellä nyt tapahtuu….?  No minä yritin kontallani varovasti sitä ahventa hakea ja pidin pyrstöstä kiinni ja en tiennyt mitä teen ja paniikki meinasi iskeä, no PT juoksee sieltä nostokoukun kanssa mutta onneksi sain ahvenen kääntymään ja sain sen vedettyä ylös ja se oli vielä kiinni kuitenkin siiman päässä. HUH, Huh ja muistin jälkeenpäin että kisassa ei saa avustaa toista kalan nostossa joten hyvä kun sain sen itse siitä ja kiitos vielä PT henkisestä tuesta! Kädet valuikin sitten verta koko loppu päivän.

Salla kävi myös alueella siinä pyörimässä mutta palasikin kuitenkin takaisin alku reijille koska sieltä oli tullut hyvin ahvenia ja isompia. Mika teki virheen ja kävi kolmannen tunnin jälkeen mutkan Peräkarin saaren luona. Se turha reissu taisi maksaa hänelle aika paljon. 20 minuuttia ja Mika oli takaisin tässä kalapaikassa pilkkimässä taas kaloja. Mika sai kisassa yhden särjen ja minä 2 eli ei ollut särjistä riesaksi ainakaan meillä.

Kisa kun loppui niin juttua taas riitti ja meillä ei ollut nyt niin raskas päivä koska ei tarvinnut kovin paljoa kairata..  Kiitos ei haittaa, sitä on tullut väännettyä tänä talvena ihan tarpeeksi.

Punnituksessa kävi ilmi että kalaa tuli paljon. Salla sai ennätyssaaliinsa 7,3 kg. hänelle oli sattunut hyvä paikka siinä alussa. Myös moni muu rikkoi SM saalis ennätyksensä ja ilolla saimme kuunnella kun porukat olivat tyytyväisiä. Minun kalani painoivat 7,4kg ja Mikalla 9,9kg.

Kyllä täytyi olla tyytyväinen. Minä sain hopeaa ja ensimmäisen henkilökohtaisen SM mitalin Suomesta ja joukkue kultaa tuli naisissa. HYVÄ Elisa ja Anne. 

Paljon jäi sanomatta mutta mahtava päivä vietettiin Kemissä ja mukavat muistot jäi siitä.

Erkki Jaakkonen siellä jossakin tämä kilpailu oli sinun muistolle

 

TULOKSIA  alla olevassa osoitteessa

https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2016/11/SM-pilkki-6.4.2019-Kemi-1.pdf

 

Nyt aletaan valmistautumaan Ruotsin piirin mestaruuskilpailuun jossa karsitaan kilpailijat Ruotsin SM-pilkkeihin. Sen jälkeen alamme tietenkin valmistautumaan ensi vuoden SM pilkkeihin Kuopioon. Joukolla tulemme sinnekin yrittämään.

JAANA

 

 

 

 

1. huhti, 2019

Vuotuinen mukava Jämtonin lahden kilpailu. Jos nyt onnistuisin paremmalla kunnolla kuin viime vuonna. Viime vuonna meni vähän lörinäksi koko kilpailu kun edellisyö oli mennyt juhliessa Luulajassa pohjoismaiden mestaruutta.

Eelis ja ensikertalainen Jämtönin kävijä Heikki lähtivät samalla kyydillä aamulla.

Paikalla olikin taas mukavasti suomalaisia ja ruotsalaisia. Ruotsalaiset kyselivät kovasti ensi viikonlopun Kemin SM-pilkeistä joten luvassa kivasti ruotsalaisia kilpakavereita SM mittelöihin. Hieno juttu, mukava saada lisäväriä  SM kisaan.

Kilpailuaika oli 3 tuntia. Alue oli taas rajattu keskeltä poikki. Kisatannerta jäi n. 2x3km. Kisan alkaessa minä taas kävelin jonkun matkan päähän vastarannalle ja Mika ja kumppanit lähtivät myös taas kauas jonnekin saarelle. Kun pääsin paikoilleni niin ei siihen jäänyt kuin pari muuta ja mietinkin että saa nähdä. Tässä ei  näkynyt edes vanhoja  pilkkireikiä että siinä olisi joku edes pilkkinyt koko talvena. No, ei voi mitään päätin silti jäädä tähän.

Kisalaukaus kun pamahti niin tein reijän ja ei mitään… toisenkin vähän ulommas …ei mitään. Silloin ajattelin että mitä helvettiä minä täällä taas teen kun ei täältä viime vuonnakaan mitään tullut. Joskus olen tästä saanut hyvin kalaa mutta sekin oli vain kerran yhdessä kisassa jossa erehdyin takaisin tullessa. Ne muutamat naapuritkin häipyivät tyhjin käsin siitä poispäin.

Myönnän että lähdimme vähän soitellen sotaan minullakaan ei ollut kuin 3 vapaa mukana ja ei yhtään varavälinettä. MIKÄ VIRHE! Pilkin alussa minun lempparilla, hopea-kulta lätkällä johon voi aina luottaa. No siirryin vähän matalemmas poukamaan päin ja hups sain pari pientä ahventa. Oho, jospa jäisin näitä taas keräämään.  Se loppuikin lyhyeen ja tein neljännen reijän ihan randomina 1,5 m. veteen ja siinä se oli 25 minuuttia kisan alusta!! Ahventa alkoi tulemaan sekä särkiä joista osa oli aika isoja.

Pilkin siinä yksin innoissani ja katsoin kellosta kuinka kauan ehdin siinä yksinäni repiä kalaa. 25 minuuttia ehdin pilkkiä ennen kuin ensimmäinen kairaaja hiippaili takaa tulemaan. Kiva, ei kairannut liian lähelle ja voin sanoa että tosi fiksuja kaikki olivat jotka siihen loppujen lopuksi alueelle tulivat. Eivät he oikein alkaneet saamaan siitä kalaa ja jos he saivat ne olivat pienempiä. Kilpailuaikaa oli mennyt tunti ja lätkän tapsi oli jo poikki ja toisesta vavasta sain koukun irti ja minulla ei ollut varavälineitä joten tiesin että 2 tuntia jäljellä ja yksi vapa/morri  käytössä enään, keltainen morri ja se uusi messinki-hopea särkiellu sama pilkki jolla sain kalat Luulajan SM joukkuekisassa. 

Minun täytyi varovasti pilkkiä etten menettäisi tätäkin, ja kisa olisi ollut sillä taputeltu. Eipä mitään.. tunnin kun olin pilkkinyt tässä mukavasti saaden ahventa ja särkeä sain särjen jolla oli se minun katkennut siima ja oranssi morri suussa YES! Sain vaihtomorrin jos menettäisin tämän. Nyt oli vähän turvallisempi olo. Sormet olivat kyllä niin kohmeessa että en ehkä olisi onnistunut kunnolla sitomaan  sitä.  Ympärille oli jonkun verran tullut porukkaa mutta eivät saaneet kalaa aivan yhtä hyvin. Puoli tuntia ennen kisan loppua kalan tulo hiipui ja en keksinyt enään keinoja jatkaa siinä. Sain pilkkiä kisassa yhdellä reijällä 2 tuntia se on aika harvinaista minulle. Päätin lähteä rantaa kohti ja keräillä tuurilla ahvenia. Sainkin 3 ahventa vielä ja kisa olikin jo loppu.

Rannalle päästyäni punnitukseen huomasin että pusseja oli pieniä ja isoja. Kuulin myös että lähtörannasta oli tullut isoja lahnoja, niinpä se yleensä täällä on.

Kalani painoivat 9,2 kg. Haastattelin minun pilkkinaapurit ja he olivat saaneet n. 5kg. kalaa jokainen. Heikki tuli myös punnitukseen jotain vajaa 3 kg oli hänellä, ei ollut oikein löytänyt paikkaa ja kaloja. Odottelimme siinä vähän aikaa että Mika ja Eelis saapuisi rantaan ja punnitukseen mutta ei näkynyt poikia. No ei jaksettu odottaa niitä ja  menimme autolle viemään välineet niin autossa näyttikin olevan ovet sepposen selällään ja pojat olivat jo autossa. MITÄ IHMETTÄ! No kävelin autolle ja Mika ja Eelis siinä kysyy minulta että saikko kallaa minä että no sain. No paljonko? Sanoin että nio och två. HÄH? Oisittepa nähneet poikien ilmeet ja Eeliskin heitti että ”lähetään kotia.  Ei ollut pojilla mennyt kaikki vissiin ihan putkeen.

Selittivätkin siinä että olivat säikähtäneet niitä isoja lahnapusseja lähtörannan pilkkijöillä ja oli usko mennyt, joopa joo.

Kaikki nuoria lukuunottamatta olivat samassa sarjassa, voittajalla oli 9.3 kg, ja minä tulin toiseksi 9,2 kg,lla  ja Ulf kolmanneksi vajaalla 9 kg,lla joka  pilkki myös särkiellulla 90mm.

HIENOA, Ellulle 2 mitalisijaa!

JAANA

TULOKSIAhttp://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/pimpelt%C3%A4vling_resultat_2019_J%C3%A4mt%C3%B6n.pdf alla olevassa osoitteessa

 

 

 

18. maalis, 2019

Ruotsin SM-pilkit Luulajassa

Vihdoin ja viimein koitti tämä hetki että pääsin Ruotsin SM-pilkkeihin Luulajaan. Olemme kuuluneet myös Råneån seuraan muutaman vuoden. Tie Ruotsin SM-pilkkeihin käy karsintakilpailun eli DM (PM) kilpailun kautta. Tietty prosentti jokaisen sarjan osallistujasta pääsee osallistumaan SM-pilkkeihin. DM,n parhaat joukkueet  myös pääsevät edustamaan seuraansa.

Reenaaminen on jäänyt vähemmälle mutta onneksi Mika lähti mukaan coutsaamaan. Mika teki minulle painavammat erityispilkit Luulajan syvään vesistöön. Lauantaina oli eniten käytössä iso ruotsin värit omaava 95mm Särki-Ellu ja Kinnusen Nicon oranssikeltainen morri. Olimme viikolla hankkineet Nicon morreja  reilusti mukaan.

Kilpailu käytiin Norrahamnissa ja lauantaina oli henkilökohtaiset sarjat. Aamulla aikaisin menimme kisakeskukseen josta minullekin ojennettiin valmis lippupaketti. Aloituksessa meillä Norrbottenilaisilla ei ollut kauhean kiire kun ei niin kauas tarvinnut lähteä. Minäkin kävelin jäätien laitaa menemään ja palasinkin takaisin. Katsoin että paljon marssi ihmisiä kauas toiselle puolelle. Minä ajattelin aloittaa siitä mistä viime vuonna tuli parhaiten kalaa. Aloitinkin ehkä liian matalalta ja pienen ahvenen sain ja siimat syttyrään. Ei helkutti mikä ihme siinä oli että heti oli siimat sekasin. Muutaman kerran se sattui uudestaan ja  2 kertaa jouduin katkaisemaan siiman. Hoksasinkin tai oikeestaan Mika näki että haarukkavavan varsi oli vähän vääntynyt. No miten sitä voi  tajuta kun niin vähän on tuota harjoitusta tullut tänä vuonna. Mika siinä viisasteli vielä lähistöllä ja sanoi että älä häslää ja Ohtosen Karikin jo huuteli naapurista että pidä pää kylmänä. No sitähän se vähän oli… häsläystä kun vettä oli se ainakin 7 metriä mutta onneksi ahvenet ne pienemmätkin pysyivät hyvin kiinni. Joitakin kaloja siinä keräsin ja porukkakin alkoi häipymään ja minä menin eteenpäin koko ajan ja n.tunti aloituksesta onnistuinkin kairaamaan kalaisan reijän josta sain komeita ahvenia muutaman kilon.

Tästä kun ahvenet sain ylös niin kairailin vähän aikaa niin päätin siirtyä seuraavaan alueeseen ja samaa ehdotti Mika joka oli saapunut taas lähistölle kun oli käynyt kisakeskuksessa syömässä hampurilaisen.

Siirryinkin sitten jäätien yli toiselle puolen kairaillen eteenpäin ja törmäsinkin Ohtosen Marjattaan joka pilkki isoja ahvenia. Hän niin kuin moni muukin oli aloittanut samasta paikasta kuin minä mutta ei ollut saanut sieltä juuri mitään. Minäkin jäin tähän lähistölle ja sain joitakin pienempiä ahvenia ja särkiä.

Kairailin siinä ja aina välillä tuli pienempää ahventa ja särkeä. Marjatta sai aika kivasti ahvenia siinä ja sano että kyllä niitä siellä on kunhan sen saa ottamaan. Ajauduin siitä vähän poispäin ja Mikakin oli siellä kiertelemässä ja oli käynyt Engstedin Lenan juttusilla siinä lähistöllä ja sanoi että hänellä oli reppu aika täynnä ja eka tunnilla tältä alueelta oli ahvenet saanut. Jaha, silloin tiesin että Lena voittaa kultaa hyvä juttu ainakin oikeaan seuraan tulisi kulta. Totesinkin että olisi pitänyt aikaisemmin siirtyä tänne. Palailin vähän takaisin päin mistä oli tullut joitain isompia ahvenia ja niin aloin saamaan joitakin kaloja taas ja helkutin isoja särkiä. Fina mörter nauroivat ruotsalaiset kilpakumppanit, vaikka pudotin samantien särjet takaisin sain silti myös ahvenia väliin. Ahvenet olivat rantulla päällä ja kaikki tekniikat piti käydä läpi. Vielä minä lopussa päätin taistella ja viimeisellä viidellä minuutilla sain sen päivän suurimman ahvenen. HUH. HUH mikä pelastus! Se oli ISO muihin verrattuna kun punnituksessakin nauroivat sitä möhömahaa.

Ahvenet painoivat 6576. Ja minun tavoite täyttyi tuplasti. Leenalla oli yli 11 kiloa! Tuloslista pyöri koko ajan screenillä, olin vähän aikaa kakkosena ja sitten olin kolmossijalla kauan kauan aikaa ja me jännättiin  kamujen kanssa ja sanoin  että ei voi olla mahdollista,  kyllä minä tosta putoan. Minä olen ikuinen nelonen tai vitonen. JEE mutta en tippunutkaan sain pronssimitalin Ruotsin SM kilpailusta. Se oli minun ensimmäinen SM mitali Ruotsista. Pieniä olivat erot seuraaviin että kyllä se työvoitto oli ja mahtava yllätys!

 

SUNNUNTAIN JOUKKUKILPAILU

Joukkuekilpailu pidettiin sillan pohjoispuolella Norrahamnissa . Lähtöpaikka sama kuin lauantaina. Tiedettiin että se on heikompi alue. Olin Susannen ja Lenan kanssa samassa joukkueessa. Aamulla pidimme palaveria ja sovittiin mihin kukanenkin menee ja varasuunnitelmat. Lunta tuli koko ajan ja raskas keli oli kävellä umpihangella ja osalla ei alkusuunnitelmat pitäneetkään. Kävelin n. 2 kilometrin päähän ns. mahdolliseen hyvään kalapaikkaan. Mika oli völjyssä siinä ja moni tuli tänne alueelle ja osa jatkoi vielä matkaa. Keli oli samea ja ei juuri eteen nähnyt. Tiedettiin että kala on vähän matalammalla n. 7 metrissä. Aloituksessa kairasin ja vettä oli ainakin 9 metriä ja ei mitään. Rämmin ja kairailin ympäriinsä ja ei mitään elonmerkkejä koko vesistössä ja ei näyttäneet muutkaan saavan. Kyllä siinä hymy hyytyi ja ajattelin että nyt ollaan lirissä.

Ei auttanut kuin mennä vähän eteenpäin ja näin vain muutamia kalan nostoja. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan aluetta. Jäätä oli 80 senttiä ja kairaaminen muuttui koko ajan raskaammaksi ja kaira ylsi juuri jään läpi. Tätä ajatellen onneksi valittiin minun kairaani  sininen terä. Minulla oli alussa sama pilkkisysteemi kuin edellisenä päivänä. Kokeilin sitten että vedin 40 sentin tapsin ja sillä tavalla sain sieltä keskempää yllätys yllätys tosi ison ahvenen. Tunti oli jo mennyt. Mutta en vaan saanut mistään enempää. Mikakin siinä katseli ja pyöriskeli ja sen hermot ei enään kestänyt katsoa sitä toivotonta tyhjän pyytämistä ja hän päätti lähteä kisakeskukseen pois häiritsemästä.

Menin siinä eteenpäin ja näin alueen jossa muutamat saivat pieniä ahvenia. Minä menin sinnepäin ja toivotonta oli. Muutaman pikkusärjen sain ja se oli siinä. Mitä minä teen väärin…..!?

No vaihdoin toiseen pilkkiin, uuteen hieman sivulle vievään messinki-hopea Särki-Elluun ja sinikromi morrilla. Laitoin survareita joita en käytä juuri koskaan. Kiitos Sven Åke joka melkein pakotti ja tyrkkäsi ne sieltä jemmasta minulle aamulla.

Sitten alkoi Lyyti kirjottamaan. Mikakin palasi takaisin tässä vaiheessa sieltä kolmen kilometrin päästä. Hän oli tullut potkurilla ja jättänyt sen jäätien laitaan odottamaan. Mika oli huomannut matkan varrella että ei siellä muutkaan olleet saaneet kalaa ja oli jännännyt että oliko mulla vieläkään yhtä enempää kalaa.

Kilpailuaikaa reilu tunti enään jäljellä sain pienen ahvenen ja aina kun jaksoin kairata saattoi pieni ahven yllättää. Mikalla oli aikaa siinä seurata niin hän laski että 4 min/reikä eteni minun kisa . Loppuun asti olin tässä alueella ja keräilin sinttejä. Kun Kisa loppui niin yksi vanhempi herra siinä vieressä sanoi minulle että tykkäsi tosi paljon minun varping tekniikasta siis kalan kehimisestä että hän ei ole koskaan nähnyt yhtä nopeaa, bra jobbet!  Höö.. tack, tack sanoin ja naureskelin että taitaa mies olla jostain eteläruotsista. Palkintojen jaossa huomasinkin että Dalarnasta hän oli. No nyt ymmärrän…

Lähdimme kävelemään kisakeskusta kohti punnitusalueelle. No siellä odottivat jo Lena ja Susanne, joihin emme törmänneet jäällä kisan aikana, yhtä huonosti näytti heilläkin menneen. Susannella muutama normikokoinen kala ja Lenalla melkein yhtä paljon kuin minulla. Laitoimme kalat yhteen ja Lena meni siilalle ja puntarille kalojen kanssa. Yhteispaino 2722 gr. Oi, oi tällä irtosi SM kulta. Kyllä oli erikoisen vaikea kilpailu.

Miesten voittajajoukkue pilkki Ellu pilkeillä ja suurimman joukkuetuloksen 8712 gr

Nämä olivat taas mukavat kilpailut ja olen aina tykännyt Ruotsin meinigistä ja tunnelmasta näissä kilpailuissa.

Opettavainen reissu ja seuraavat isot kilpailut ovat Suomen SM-pilkit Kemissä.

Jaana

 

Tuloksia alla olevissa osoitteissa

http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Individuellt.pdf

http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Lag.pdf

 

 

14. marras, 2018