KILPAKALASTUS BLOGI

18. maalis, 2019

Ruotsin SM-pilkit Luulajassa

Vihdoin ja viimein koitti tämä hetki että pääsin Ruotsin SM-pilkkeihin Luulajaan. Olemme kuuluneet myös Råneån seuraan muutaman vuoden. Tie Ruotsin SM-pilkkeihin käy karsintakilpailun eli DM (PM) kilpailun kautta. Tietty prosentti jokaisen sarjan osallistujasta pääsee osallistumaan SM-pilkkeihin. DM,n parhaat joukkueet  myös pääsevät edustamaan seuraansa.

Reenaaminen on jäänyt vähemmälle mutta onneksi Mika lähti mukaan coutsaamaan. Mika teki minulle painavammat erityispilkit Luulajan syvään vesistöön. Lauantaina oli eniten käytössä iso ruotsin värit omaava 95mm Särki-Ellu ja Kinnusen Nicon oranssikeltainen morri. Olimme viikolla hankkineet Nicon morreja  reilusti mukaan.

Kilpailu käytiin Norrahamnissa ja lauantaina oli henkilökohtaiset sarjat. Aamulla aikaisin menimme kisakeskukseen josta minullekin ojennettiin valmis lippupaketti. Aloituksessa meillä Norrbottenilaisilla ei ollut kauhean kiire kun ei niin kauas tarvinnut lähteä. Minäkin kävelin jäätien laitaa menemään ja palasinkin takaisin. Katsoin että paljon marssi ihmisiä kauas toiselle puolelle. Minä ajattelin aloittaa siitä mistä viime vuonna tuli parhaiten kalaa. Aloitinkin ehkä liian matalalta ja pienen ahvenen sain ja siimat syttyrään. Ei helkutti mikä ihme siinä oli että heti oli siimat sekasin. Muutaman kerran se sattui uudestaan ja  2 kertaa jouduin katkaisemaan siiman. Hoksasinkin tai oikeestaan Mika näki että haarukkavavan varsi oli vähän vääntynyt. No miten sitä voi  tajuta kun niin vähän on tuota harjoitusta tullut tänä vuonna. Mika siinä viisasteli vielä lähistöllä ja sanoi että älä häslää ja Ohtosen Karikin jo huuteli naapurista että pidä pää kylmänä. No sitähän se vähän oli… häsläystä kun vettä oli se ainakin 7 metriä mutta onneksi ahvenet ne pienemmätkin pysyivät hyvin kiinni. Joitakin kaloja siinä keräsin ja porukkakin alkoi häipymään ja minä menin eteenpäin koko ajan ja n.tunti aloituksesta onnistuinkin kairaamaan kalaisan reijän josta sain komeita ahvenia muutaman kilon.

Tästä kun ahvenet sain ylös niin kairailin vähän aikaa niin päätin siirtyä seuraavaan alueeseen ja samaa ehdotti Mika joka oli saapunut taas lähistölle kun oli käynyt kisakeskuksessa syömässä hampurilaisen.

Siirryinkin sitten jäätien yli toiselle puolen kairaillen eteenpäin ja törmäsinkin Ohtosen Marjattaan joka pilkki isoja ahvenia. Hän niin kuin moni muukin oli aloittanut samasta paikasta kuin minä mutta ei ollut saanut sieltä juuri mitään. Minäkin jäin tähän lähistölle ja sain joitakin pienempiä ahvenia ja särkiä.

Kairailin siinä ja aina välillä tuli pienempää ahventa ja särkeä. Marjatta sai aika kivasti ahvenia siinä ja sano että kyllä niitä siellä on kunhan sen saa ottamaan. Ajauduin siitä vähän poispäin ja Mikakin oli siellä kiertelemässä ja oli käynyt Engstedin Lenan juttusilla siinä lähistöllä ja sanoi että hänellä oli reppu aika täynnä ja eka tunnilla tältä alueelta oli ahvenet saanut. Jaha, silloin tiesin että Lena voittaa kultaa hyvä juttu ainakin oikeaan seuraan tulisi kulta. Totesinkin että olisi pitänyt aikaisemmin siirtyä tänne. Palailin vähän takaisin päin mistä oli tullut joitain isompia ahvenia ja niin aloin saamaan joitakin kaloja taas ja helkutin isoja särkiä. Fina mörter nauroivat ruotsalaiset kilpakumppanit. Mutta vaikka pudotin samantien särjet takaisin silti tuli ahvenia väliin. Ahvenet olivat rantulla päällä ja kaikki tekniikat piti käydä läpi. Vielä minä lopussa päätin taistella ja viimeisellä viidellä minuutilla sain päivän suurimman ahvenen. HUH. HUH mikä pelastus. Se oli ISO muihin verrattuna kun punnituksessakin nauroivat sitä möhömahaa.

Ahvenet painoivat 6576. Ja minun tavoite täyttyi tuplasti. Leenalla oli yli 11 kiloa! Tuloslista pyöri koko ajan screenillä, olin vähän aikaa kakkosena ja sitten olin kolmossijalla kauan kauan aikaa ja me jännättiin  kamujen kanssa ja sanoin  että ei voi olla mahdollista,  kyllä minä tosta putoan. Minä olen ikuinen nelonen tai vitonen. JEE mutta en tippunutkaan sain pronssimitalin Ruotsin SM kilpailusta. Se oli minun ensimmäinen SM mitali Ruotsista. Pieniä olivat erot seuraaviin että kyllä se työvoitto oli ja mahtava yllätys!

 

SUNNUNTAIN JOUKKUKILPAILU

Joukkuekilpailu pidettiin sillan pohjoispuolella Norrahamnissa . Lähtöpaikka sama kuin lauantaina. Tiedettiin että se on heikompi alue. Olin Susannen ja Lenan kanssa samassa joukkueessa. Aamulla pidimme palaveria ja sovittiin mihin kukanenkin menee ja varasuunnitelmat. Lunta tuli koko ajan ja raskas keli oli kävellä umpihangella ja osalla ei alkusuunnitelmat pitäneetkään. Kävelin n. 2 kilometrin päähän ns. mahdolliseen hyvään kalapaikkaan. Mika oli völjyssä siinä ja moni tuli tänne alueelle ja osa jatkoi vielä matkaa. Keli oli samea ja ei juuri eteen nähnyt. Tiedettiin että kala on vähän matalammalla n. 7 metrissä. Aloituksessa kairasin ja vettä oli ainakin 9 metriä ja ei mitään. Rämmin ja kairailin ympäriinsä ja ei mitään elonmerkkejä koko vesistössä ja ei näyttäneet muutkaan saavan. Kyllä siinä hymy hyytyi ja ajattelin että nyt ollaan lirissä.

Ei auttanut kuin mennä vähän eteenpäin ja näin vain muutamia kalan nostoja. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan aluetta. Jäätä oli 80 senttiä ja kairaaminen muuttui koko ajan raskaammaksi ja kaira ylsi juuri jään läpi. Tätä ajatellen onneksi valittiin minun kairaani  sininen terä. Minulla oli alussa sama pilkkisysteemi kuin edellisenä päivänä. Kokeilin sitten että vedin 40 sentin tapsin ja sillä tavalla sain sieltä keskempää yllätys yllätys tosi ison ahvenen. Tunti oli jo mennyt. Mutta en vaan saanut mistään enempää. Mikakin siinä katseli ja pyöriskeli ja sen hermot ei enään kestänyt katsoa sitä toivotonta tyhjän pyytämistä ja hän päätti lähteä kisakeskukseen pois häiritsemästä.

Menin siinä eteenpäin ja näin alueen jossa muutamat sai pieniä ahvenia. Minä menin sinnepäin ja toivotonta oli. Muutaman pikkusärjen sain ja se oli siinä. Mitä minä teen väärin…..!?

No vaihdoin toiseen pilkkiin, uuteen hieman sivulle vievään messinki-hopea Särki-Elluun ja sinikromi morrilla. Laitoin survareita joita en käytä juuri koskaan. Kiitos Sven Åke joka melkein pakotti ja tyrkkäsi ne sieltä jemmasta minulle aamulla.

Sitten alkoi Lyyti kirjottamaan. Mikakin palasi takaisin tässä vaiheessa sieltä kolmen kilometrin päästä. Hän oli tullut potkurilla ja jättänyt sen jäätien laitaan odottamaan. Mika oli huomannut matkan varrella että ei siellä muutkaan olleet saaneet kalaa ja oli jännännyt että oliko mulla vieläkään yhtä enempää kalaa.

Kilpailuaikaa reilu tunti enään jäljellä sain pienen ahvenen ja aina kun jaksoin kairata saattoi pieni ahven yllättää. Mikalla oli aikaa siinä seurata niin hän laski että 4 min/reikä eteni minun kisa . Loppuun asti olin tässä alueella ja keräilin sinttejä. Kun Kisa loppui niin yksi vanhempi herra siinä vieressä sanoi minulle että tykkäsi tosi paljon minun varping tekniikasta siis kalan kehimisestä että hän ei ole koskaan nähnyt yhtä nopeaa, bra jobbet!  Höö.. tack, tack sanoin ja naureskelin että taitaa mies olla jostain eteläruotsista. Palkintojen jaossa huomasinkin että Dalarnasta hän oli. No nyt ymmärrän…

Lähdimme kävelemään kisakeskusta kohti punnitusalueelle. No siellä odottivat jo Lena ja Susanne, joihin emme törmänneet jäällä kisan aikana, yhtä huonosti näytti heilläkin menneen. Susannella muutama normikokoinen kala ja Lenalla melkein yhtä paljon kuin minulla. Laitoimme kalat yhteen ja Lena meni siilalle ja puntarille kalojen kanssa. Yhteispaino 2722 gr. Oi, oi tällä irtosi SM kulta. Kyllä oli erikoisen vaikea kilpailu.

Miesten voittajajoukkue pilkki Ellu pilkeillä ja suurimman joukkuetuloksen 8712 gr

Nämä olivat taas mukavat kilpailut ja olen aina tykännyt Ruotsin meinigistä ja tunnelmasta näissä kilpailuissa.

Opettavainen reissu ja seuraavat isot kilpailut ovat Suomen SM-pilkit Kemissä.

Jaana

 

Tuloksia alla olevissa osoitteissa

http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Individuellt.pdf

http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Lag.pdf

 

 

14. marras, 2018
14. marras, 2018

Mieletön kevät ja kesä takana. Sain äskettäin myös tunnustusta (kiitos siitä) työstä jota olen vähän yrittänyt tehdä nuorten puolella että nuorisoa saataisiin enemmän kalastuksen pariin tai että siihen olisi nuorisolla ainakin mahdollisuus.
Tapahtui kesällä........Särkijärven soutu-uistelut menivät hyvin, suuri saalis ja kakkosija. Kemissä piirin soutu-uistelumestaruus heltisi meille. Pyhäjärvellä SM vetouistelussa minä ja Eelis napattiin suurin ahven palkinto eka päivänä ja eikä toinenkaan päivä hullummin mennyt. Ensimmäinen päivä oli myrskyinen joten todella työntäyteiset kilpailupäivät vietettiin Pyhäjärvellä.
Pilkkimisen voisi taas aloittaa kunhan jäät ja lumet saapuisi. Ensi talvi tulee kilpailuiden osalta olemaan tosi mielenkiintoinen. Ruotsin Luleåssa maaliskuussa järjestettävät 2 päiväiset SM pilkit jonne ainakin Jaana on karsinut paikkansa sekä Kemissä 6.4 tulevat SM pilkit. Molemmissa olemme myös järjestäjäseuran jäseniä joten haastetta ja puuhaa riittää myös kilpailujen ulkopuolella.
On tullut huomattua vuosien varrella näissä kilpailuhommissa että mikä merkitys on yhteistyöllä ja yhteishengellä, myös kisatantereella kun ollaan kilpakumppaneiden kanssa kilpailemassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

LETON LAITURIPILKIT
Seuramme järjesti lokakuussa taas perinteiset laituripilkit. Kovasti tuli porukkaa paikalle Rovaniemeä ja Oulua myöten. Kiva aurinkoinen päivä sattui kohdilleen. Mukava oli taas kohdata pilkkikaverit pitkästä aikaa. Arvoimme paikat kahteen otteeseen kilpailun aikana. Tätäkin olemme kehittäneet aina palautteen mukaan mitä on tullut kilpailujen jälkeen.
Sain ensimmäiselle osiolle hyvän paikan, eikä kakkospaikkakaan huono ollut. Kalat vaan oli pienempiä. Pilkin laituripilkeissä eka kertaa 65mm Särki- Ellulla, pilkillä jolla on voitettu tänä vuonna SM särkipilkeissä. Kevyenä ja nopeana pilkkinä se toimi tosi hyvin myös pienille ahvenille. No päivän voittohan sillä tuli. Jaanakin sai ihan kohtalaisen hyvin ahvenia ja särkiä, Jaana pilkki lätkällä ja 55 Ellulla.
Tästä on hyvä henkseleitä paukutellen jatkaa seuraaviin kisakoitoksiin ja kolmen järven cup alkaa joulukuussa taas Martimojärveltä joten sinne sitten niitä isoja saaliita hamuamaan.

Mika
14. huhti, 2018

Pohjoismaiden mestaruuspilkki Ruotsissa Luulajassa 14.4.2018

Edellisvuonna minua pyydettiin pilkkimaajoukkueen kapteeniksi. Kilpailut tultaisiin järjestämään Luulajassa Ruosissa. Otin pestin vastaan koska Ruotsin kilpailuvedet sekä ihmiset siellä ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi.

Kävimme talven aikana kolmessa Luulajan eteläsatamaan järjestetyssä kilpailussa sekä tein yhden treenipäivän Jaanan kanssa reilu viikko ennen tulevaa PM-kilpailua samalle alueelle koska Ruotsi ilmoitti pitävänsä harjoituskilpailut pohjoissatamassa. Jaana näytti paikat missä hän oli pilkkinyt edelliset kisat Ruotsin piirin kisat (DM kilpailut). Sieltä oli tullut kuitenkin DM kilpailun suurin saalis. Eteläsataman ahvensaaliit ovat olleet enimmillään 13kg ja saaliit heikkenivät kevättä myöten lumen paljouden ja jään paksuuden(80cm) vuoksi. Treeneissä n, 30-150gr ahventa tuli hyvin matalikon laidalta 6-8m syvyydeltä. Tulevan kilpailualueen toiselta laidalta löytyi lisäksi kaksi muuta paikkaa jossa ahvenet olivat kookkaampia mutta sitä oli vähemmän.

Bussi lähti Kuopiosta kohti Luulajaa torstai aamuna ja minä hyppäsin bussin kyytiin Torniossa iltapäivällä.

Harjoituskilpailu nimeltään Norrhamnnappet pidettiin perjantaina ja se oli samalla myös kaikille avoin kilpailu. Paikalle tuli suomea myöten 80 kilpailijaa. Paikalle saapuneilta tutuilta kilpailijoilta saimme hyviä vinkkejä suomen joukkueelle.

Harjoituskilpailussa kala söi kohtalaisen hyvin vain hetken ja he jotka olivat silloin oikealla paikalla saivat isoja ahvenia muutamia kappaleita. Tuomisen Raimo sai yli 700gr ahvenen mutta Jesse Lehtosaari nuorista pisti vielä paremmaksi saamalla isomman mutta harmikseen se jäi punnitsematta erikseen. Keli oli vaikea, lunta ja vettä oli jäällä paljon eikä hanki kantanut ja liikkuminen oli tosi raskasta. Yhdeltä kilpailijalta meni kaira rikki joten varakairoja varattiin pääkilpailuun useampia.

Pilkkimaajoukkueen pojat Oskari, Jesse ja Niko ottivat kolmoisvoiton. Naisten sarjassa Marianne sijoittui ensimmäiseksi ja Elisa kolmanneksi. Harjoituskilpailun suurin tulos 6,737 kg. meni Norjaan miesten maajoukkueessa olevalle kilpailijalle.  Mariannen 6, 005 kg. oli toiseksi suurin tulos.

Kisa oli mielenkiintoinen ja antoi vähän osviittaa tulevaan seuraavan päivän koitokseeen. Norja kyllä yllätti voittotuloksellaan. Jaana ajeli perjantaina illaksi myös Luulajaan. Kävimme hotellin ravintolassa syömässä erinomaiset ruuat ja illalla menimme kuuntelemaan kisajärjestäjien infoa.

Eteläsatama ilmoitettiin PM – kilpailualueeksi, kuten olin päätellytkin. Pääkilpailualueen virallisen julkistamisen jälkeen illalla pidimme palaverin. Jaoimme päivän kokemuksia porukalla nuorisokin oli tosi mukana hommassa ja kysyivät kaikki mahdolliset vinkit.  Morrin päävärinä toimivat sinisen eri sävyt ja kastemadon pätkä toukkien kanssa oli ehdoton. Tapsin pituus tulisi olla 15cm.  Ahven söi varovaisesti joten tarkkuutta tarvittiin. Kalan taposta saimme hieman palautetta kapteenien kokouksessa joten kilpailuaamuna sekä kilpailun aikana täytyi painottaa asiaa.

Lauantain pääkilpailupäivä oli aurinkoinen ja luvassa oli plussa keli. Jaana ja Ohtosen Marjatta eivät olleet maajoukkueessa joten he lähtivät pilkille pohjoispuolelle edellispäivän kisa-alueelle. Marjatalla oli jäänyt hampaankoloon viimeinen kalapaikka jonka oli löytänyt ihan kisan lopussa. Ja lisäksi se olisi hyvää reeniä koska pohjoispuoli tulee olemaan ensi vuonna Ruotsin SM pilkkien joukkue alueena.

Hotellin edustalla jokainen maa Ruotsi, Norja ja Suomi kokoontuivat omaan ryhmään ja marssimme pääkatua pitkin kaupungin rantaan. Paikan päällä otettiin joukkuekuvat ja kuunneltiin Luulajan kaupunginjohtajan puhe.

Jäälle päästyämme osa suomen kilpailijoista menisi vasemmalle josta tulee isoja ahvenia harvakseltaan ja muut menisivät oikealle matalan toisella puolen olevalle rinteelle. Issakaisen Mika varakapteenina juoksisi kertomassa näiden alueiden väliaikatietoja minulle.

Siirtymä ajan alkaessa norjalaiset lähtivät juoksemaan suoraan kilometrin päässä olevaa saarta kohden. Ruotsalaiset jäivät rantaan odottamaan. Ohjasin nuoret sekä osan aikuisista matalan laidalle sekä pyrin osoittamaan kilpailijoille millä kohdin tulisi olemaan kaloja. Osa ruotsin kilpailijoista tuli samoille paikoille muutaman jäädessä kauemmaksi oletetusta kalapaikasta. Osa ruotsalaisista pilkki värikoukuilla huonoin tuloksin.

Kilpailun alettua aloimme heti saamaan ahvenia ja juoksin kilpailijoiden välillä näyttäen aina mistä nousee parhaiten ahvenia. Tytöt saivat hyvän alun kuten Rahikkalan Vesa joka sai hieman isompia ahvenia kuin muut. Ruotsia vietiin 10-0 ensimmäinen tunti ja varakapteenilta tuli tieto norjalaisten vetäneen vesiperän saarella ja pian norjalaisetkin saapuivat samoille apajille. Ensimmäinen kaira vaihdettiin Mariannelle ja pian Räsäsen Ailan kairastakin meni terät joten molemmat varakairat tulivat tarpeeseen.

Kalan tulo hiipui alueelta ja osa kilpailijoista lähti alueen keskelle ja pian sinne kertyi pieni ryhmä. Ahvenia oli tullut vain hetken ja pian porukka hajaantui. Matalan reunalla oli jäljellä enää suomen tyttöjen joukkue sekä 2 kilpailijaa poikien joukkueesta sekä Asta Honkonen ja Jouni Neuvonen. Jouni ja Asta saivat molemmat tasaisesti ahvenia ja Hovatovin Salla löysi myös hyvän paikan josta pilkki kilpailun loppuun asti.

Kilpailun viimeisellä puolella tunnilla Saarelan Olli ja Vesa löysivät ison kairaamattoman alueen ja kohdan josta tuli isoja ahvenia. Morrimiehenäkin tunnettu Olli taitoi myös tapsi pilkinnän loistavin tuloksin. Oskari sekä kaksi norjalaista poikaa saivat myös tästä paikasta hyvin ahvenia.

Punnitustulosta kilpailijat eivät saaneet tietää ennen kuin illalla palkintojenjakotilaisuudessa. Maiden kapteenit saivat tehdä tarkastukset punnituksen jälkeen ottamalla satunnaisia kalapusseja ja verrata kilpailunumeron mukaan kilpailukorttiin vastaako tulos samaa.

Jaanalla ja Marjatalla oli myös ollut ihan kalaisa päivä toisella puolella ja ihan omat Nordiska mästerskapit oli nimittäin norjalainenkin tullut pilkkiseuraksi samoille apajille.

Illalla oli paljon jännitettävää ja meillä oli tosi hauskaa juttuseuraa. Norjalaisetkin olivat loppujen lopuksi jäyhän olemuksen takana ihan rentoa porukkaa ja osasivathan hekin juhlia. Menihän Norjaan naisten voitto 6kg,n tuloksella joka oli toiseksi suurin. Ja Norjan pojat olivat yllättävän kovia vieden kultamitalit. Suomi palkittiin parhaana maana.

Tunnustetaan… että tulihan tuota illalla juhlittua pilkkikavereiden kanssa ihan pikkutunneille asti. Voittokolmikolla riitti intoa vielä valvoakin parhaiten. Vesa, Olli, Ulf sekä Jaana ja Elisa siinäpä juttua ja naurua riitti kun kisaa käytiin läpi kertaalleen ja kertaalleen…

Olimme kyllä Jaanan kanssa tosi otettuja siitä kun niin moni tuli juttelemaan sekä kysymään neuvoja ja kiittämään.

Ikimuistoinen reissu ja oli mukava tavata uusia pilkki tuttavuuksia.

 

Tytöistä Salla Hovatov voitti kultaa sekä tyttöjen joukkuekultaa yhdessä Iida Issakaisen ja Helmi Sarpolan kanssa

Pojista Jesse Lehtosaari voitti pronssia sekä joukkue hopeaa

Naisveteraani Aila Räsänen voitti kultaa sekä joukkue kultaa yhdessä Asta honkosen ja Vuokko Tuomisen kanssa

Naisista Elisa Juurikka sai pronssia ja joukkue hopeaa

Miehissä Vesa Rahikkala voitti kultaa ja sai pohjoismaiden mestari tittelin. Suomen miesten joukkueelle tuli myös kultaa.

 

Tuloksia alla olevissa osoitteissa

http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/2018-04-13%20Norrahamnnappet.pdf

(Perjantain harjoituskilpailu Norrahamnnappet tulokset)

 

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2016/11/Pohjoismaiden-mestaruuspilkki-2018-Ruotsi-Luulaja.pdf

(Lauantain PM-kilpailun tulokset)

 

 

 

 

 

 

27. marras, 2017

Kolmen järven cup aloitettiin uudella järvellä jossa ei ole tiettävästi pidetty kisoja lainkaan. Järvi sijaitsee soidensuojelu alueella Simon Martimoaavalla. Järvestä saadaan keväisin suuria ahvenia mutta syyspuolella ei järvessä ole juurikaan pilkitty. Viikkoa ennen kilpailua tein tiedustelua ja tutustuin järveen että sopisiko järvi  kilpailupaikaksi.

Testipäivänä satoi lunta ja jää oli ollut lumeton edelliset päivät joten kalakin söi heikosti. Ahvenia tuli ainoastaan yksi kairattua reikää kohti. Yllätys oli että osa oli isoja n.350gr. ja haukia tuntui myös olevan järvessä. Järvi on n.1,5m keskisyvyydeltään eikä missään ole 2m syvempää.

Kisapäivä oli tuulinen ja nolla keli.Kilpailuaika oli 3h ja  cupissa hyväksyttiin kaikki kalat lukuunottamatta hauki ja made. Erikseen otettiin suurin hauki kisa koska arveltiin haukia kuitenkin tulevan. Arvuuteltiin mikä tulisi olemaan päivän voittosaalis. Arvelin että voittotulos olisi yli 2kg.

Aloitin kisan keskeltä järveä ja Jaanakin tuli samoille paikoille. Ensimmäisen reijän tehtyäni kävi  iso ahven Lätkään kiinni mutta ei tarttunut. Kokeilin isolla morrilla mutta kalat  eivät pysynyneet kiinni. Jaana näkyi saavan heti 3 hyvän kokoista ahventa Lätkällä. Seuraavasta sain jo yhden 70gr ja kolmannesta tuli jo kolme hieman pienempää. Nyt pääsi jo kaloihin hieman kiinni ja aloitin aina  Lätkällä ja vaikka tärppiä ei tullut kokeilin aina Ellu 55 Hopea-Messinki pitkällä n,20cm tapsilla jossa 16nr kulta helmi. Tämä viritelmä saattoi herättää kalat iskemään ja monesti tyhjäkin reikä saattoi antaa useamman kalan.

Kisan puolessa välin Jaana kertoi saaneen ehkä pari kiloa mutta minulla oli hieman yli kilo vasta. Jaana pilkki samoilla pilkeillä kuin minä mutta enimmäkseen vanhoista reijistä ja minä tein uusia ja pilkin näistä ja toki  myös vanhoistakin. Jotkin reijät antoi aina uudelleen pari ahventa jos meni hetken päästä uudelleen kokeilemaan.

Yhdessä vaiheessa uudella reijällä josta sain ensin kaksi ahventa iski suuri hauki ja kiire tuli vetää siimaa ulos kelattomasta hiilikuituvavasta jotta pääsisin väsyttämään hauen. Taistelin haukea ylös  n. 10min  ennen kuin hauki väsyi ja koitin kiduksen takaa nostaa hauen ylös mutta molemmat kädet ja kala ei mahtunut yhtäaikaa reikään joten otin oikealla kädellä kalan suusta kiinni ja sain rimpuilevan hauen jäälle. Nostotekniikka oli virhe sillä käteen tuli useita haavoja eikä haavat tyrehtyneet ollenkaan.Olisi pitänyt vasemmalla kädellä nostaa hauki ylös. Jouduin laittamaan nahkahanskan  vuotavaan käteen etten sotkisi vereen joka paikkaa. Käsivamma hidasti jonkin verran kalojen irrottamista ja syöttien laittoa. Hauen kuitenkin sain ja meillähän oli myös suurin hauki kisa ja arvelin hauen painoksi 2,5kg.

Olin koko kisan keskellä järveä ja kuten myös Jaana. Vaikea oli päätellä paljonko olin kaloja saanut kun iso hauki painoi repussa mutta Jaana vaikutti saaneen enemmän ahvenia. Punnituksessa sain 2,476 ja 7 sija. Suurin saalis 4717 oli kyllä yllätys ja peräti kolmella ensimmäisellä oli yli 3kg. Minun hauki painoi  2,220 ja tällä haukisarjan voitto.

Jaana sai 2760 ja 2. sija häviten 30gr voittajalle. Nämät viisi pilkkivät kaikki samoilla pilkeillä. Oma vähän huonompi menestys voitiin selittää käden loukkaantumisella. Seuraava cup 2 on 17.12 Kivijärvellä mutta sitä ennen piipahdetaan Jaanan kanssa Oulun Valkeisella pilkkikisoissa ensi sunnuntaina.

Mika