1. huhti, 2019

Jämton 31.3.2019

Vuotuinen mukava Jämtonin lahden kilpailu. Jos nyt onnistuisin paremmalla kunnolla kuin viime vuonna. Viime vuonna meni vähän lörinäksi koko kilpailu kun edellisyö oli mennyt juhliessa Luulajassa pohjoismaiden mestaruutta.

Eelis ja ensikertalainen Jämtönin kävijä Heikki lähtivät samalla kyydillä aamulla.

Paikalla olikin taas mukavasti suomalaisia ja ruotsalaisia. Ruotsalaiset kyselivät kovasti ensi viikonlopun Kemin SM-pilkeistä joten luvassa kivasti ruotsalaisia kilpakavereita SM mittelöihin. Hieno juttu, mukava saada lisäväriä  SM kisaan.

Kilpailuaika oli 3 tuntia. Alue oli taas rajattu keskeltä poikki. Kisatannerta jäi n. 2x3km. Kisan alkaessa minä taas kävelin jonkun matkan päähän vastarannalle ja Mika ja kumppanit lähtivät myös taas kauas jonnekin saarelle. Kun pääsin paikoilleni niin ei siihen jäänyt kuin pari muuta ja mietinkin että saa nähdä. Tässä ei  näkynyt edes vanhoja  pilkkireikiä että siinä olisi joku edes pilkkinyt koko talvena. No, ei voi mitään päätin silti jäädä tähän.

Kisalaukaus kun pamahti niin tein reijän ja ei mitään… toisenkin vähän ulommas …ei mitään. Silloin ajattelin että mitä helvettiä minä täällä taas teen kun ei täältä viime vuonnakaan mitään tullut. Joskus olen tästä saanut hyvin kalaa mutta sekin oli vain kerran yhdessä kisassa jossa erehdyin takaisin tullessa. Ne muutamat naapuritkin häipyivät tyhjin käsin siitä poispäin.

Myönnän että lähdimme vähän soitellen sotaan minullakaan ei ollut kuin 3 vapaa mukana ja ei yhtään varavälinettä. MIKÄ VIRHE! Pilkin alussa minun lempparilla, hopea-kulta lätkällä johon voi aina luottaa. No siirryin vähän matalemmas poukamaan päin ja hups sain pari pientä ahventa. Oho, jospa jäisin näitä taas keräämään.  Se loppuikin lyhyeen ja tein neljännen reijän ihan randomina 1,5 m. veteen ja siinä se oli 25 minuuttia kisan alusta!! Ahventa alkoi tulemaan sekä särkiä joista osa oli aika isoja.

Pilkin siinä yksin innoissani ja katsoin kellosta kuinka kauan ehdin siinä yksinäni repiä kalaa. 25 minuuttia ehdin pilkkiä ennen kuin ensimmäinen kairaaja hiippaili takaa tulemaan. Kiva, ei kairannut liian lähelle ja voin sanoa että tosi fiksuja kaikki olivat jotka siihen loppujen lopuksi alueelle tulivat. Eivät he oikein alkaneet saamaan siitä kalaa ja jos he saivat ne olivat pienempiä. Kilpailuaikaa oli mennyt tunti ja lätkän tapsi oli jo poikki ja toisesta vavasta sain koukun irti ja minulla ei ollut varavälineitä joten tiesin että 2 tuntia jäljellä ja yksi vapa/morri  käytössä enään, keltainen morri ja se uusi messinki-hopea särkiellu sama pilkki jolla sain kalat Luulajan SM joukkuekisassa. 

Minun täytyi varovasti pilkkiä etten menettäisi tätäkin, ja kisa olisi ollut sillä taputeltu. Eipä mitään.. tunnin kun olin pilkkinyt tässä mukavasti saaden ahventa ja särkeä sain särjen jolla oli se minun katkennut siima ja oranssi morri suussa YES! Sain vaihtomorrin jos menettäisin tämän. Nyt oli vähän turvallisempi olo. Sormet olivat kyllä niin kohmeessa että en ehkä olisi onnistunut kunnolla sitomaan  sitä.  Ympärille oli jonkun verran tullut porukkaa mutta eivät saaneet kalaa aivan yhtä hyvin. Puoli tuntia ennen kisan loppua kalan tulo hiipui ja en keksinyt enään keinoja jatkaa siinä. Sain pilkkiä kisassa yhdellä reijällä 2 tuntia se on aika harvinaista minulle. Päätin lähteä rantaa kohti ja keräillä tuurilla ahvenia. Sainkin 3 ahventa vielä ja kisa olikin jo loppu.

Rannalle päästyäni punnitukseen huomasin että pusseja oli pieniä ja isoja. Kuulin myös että lähtörannasta oli tullut isoja lahnoja, niinpä se yleensä täällä on.

Kalani painoivat 9,2 kg. Haastattelin minun pilkkinaapurit ja he olivat saaneet n. 5kg. kalaa jokainen. Heikki tuli myös punnitukseen jotain vajaa 3 kg oli hänellä, ei ollut oikein löytänyt paikkaa ja kaloja. Odottelimme siinä vähän aikaa että Mika ja Eelis saapuisi rantaan ja punnitukseen mutta ei näkynyt poikia. No ei jaksettu odottaa niitä ja  menimme autolle viemään välineet niin autossa näyttikin olevan ovet sepposen selällään ja pojat olivat jo autossa. MITÄ IHMETTÄ! No kävelin autolle ja Mika ja Eelis siinä kysyy minulta että saikko kallaa minä että no sain. No paljonko? Sanoin että nio och två. HÄH? Oisittepa nähneet poikien ilmeet ja Eeliskin heitti että ”lähetään kotia.  Ei ollut pojilla mennyt kaikki vissiin ihan putkeen.

Selittivätkin siinä että olivat säikähtäneet niitä isoja lahnapusseja lähtörannan pilkkijöillä ja oli usko mennyt, joopa joo.

Kaikki nuoria lukuunottamatta olivat samassa sarjassa, voittajalla oli 9.3 kg, ja minä tulin toiseksi 9,2 kg,lla  ja Ulf kolmanneksi vajaalla 9 kg,lla joka  pilkki myös särkiellulla 90mm.

HIENOA, Ellulle 2 mitalisijaa!

JAANA

TULOKSIAhttp://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/pimpelt%C3%A4vling_resultat_2019_J%C3%A4mt%C3%B6n.pdf alla olevassa osoitteessa