Kilpakalastus blogi

Prännärin pilkit

Prännärin pilkit 31.1.2021

Meri-Lapin urheilukalastajien hyvällä yhteistyöllä ja luovuudella järjestämät pilkkikilpailut. Kilpailuja on pidetty täällä Meri-Lapissa rajoitusten puitteissa ja talven aikana meillä on ollut mm. kolmen järven cup kilpailut jotka järjestettiin ilman turhia kontakteja max 10 henk./järvi  ja samana päivänä kilpailtiin neljällä eri järvellä. Ne menivät ihan hyvin meidän osalta ja hyvää palautetta tuli muiltakin osallistujilta.

Tälläisena haasteellisena aikana ja työkiireiden keskellä oli mukava päästä taas kilpailutunnelmaan.

10 asteen mukava pakkaspäivä ja pitkästä aikaa pilkkikisoihin merelle. 20 hengen kilpailut kahdesta eri lähtöpaikasta Prännärissä. Kilpailijoilla oli ollut muutaman päivän harjoittelukielto kilpailualueella ennen kilpailua.

Kilpailuaika 3 tuntia ja 15 minuutin siirtymät ja kilpailukalana AHVEN.

Lunta oli paljon jäällä ja oli aika raskas kahlata potentiaalisille kalapaikoille. Minä aloitin vähän rannempaa kuin Mika ja Lauri jotka aloittivat suurin piirtein siitä mistä Vatasen Heikki sai muutama vuosi takaperin sen kuuluisan saaliin reilu 52kg ahvenia. Ei vaan alkanut meille kuulumaan ahvenia, minä sain 3 kiiskiä kun vaihdoin lätkän pienempään pilkkiin pitemmällä tapsilla. Käytin aina aloituksessa sitä minun lemppari kulta-hopea lätkää oranssi-keltamorrilla ja toisena pilkkinä käytin 55 kulta/mes/hopea/holo oranssi-kultamorrilla ja pitkällä tapsilla. Mika oli saanut pari ahventa kun saavuin heidän kaveriksi keskemmäksi.  Laurilla oli siinä kovasti asiaa ja katsoimme eteenpäin merelle ja seurasimme kun joku istui vaan paikallaan ja Lauri tuumasi että pitäiskö mennä tuonne että sieltä saattaisi tulla kalaa. Mika vastasi siihen että mene ihmeessä jos et ole saanut yhtään kalaa joten Lauri läksi sinne sitten, hänellä kun tuntui olevan virtaa vaikka muille jakaa.

Minä haeskelin siinä ahvenia ja kairailin ja ehkä 15. reikä sain 2 ahventa ja sen jälkeen ei mitään vaikka kuin kairasin ja haeskelin. Kun kilpailuaikaa oli mennyt tunti niin päätin kävellä sinne mihin Lauri oli mennyt koska näin että siellä hän istui edelleen paikallaan toisen pilkkijän kanssa.

Kun pääsin sinne niin siellähän nämä herrat kilpaa nostelivat ahvenia ja minäkin tein reijän siihen yllättävän matalaan veteen. Aloinkin heti saamaan ahvenia….JIHUU. Paljon mukavampi kun sai hetken jopa pilkkiä urakalla. Lauri vetasi pienen siian siinä välissä ihan hyvä siikamestarille joka sanoi että ei ennään muistanutkaan minkä näköinen se siika on vaikka vajaa vuosi sitten oppi niitä pilkkimään ja pakastimessa oli varmaan vieläkin niitä jäljellä. Ehkä n.20 minuuttia sain nostella koko ajan ahvenia ja sitten se loppui kuin seinään..niin loppui muillakin. Kairasin muutaman reijän ja sain pysähtyä vielä yhteen paikkaan josta sain ihan kivasti ahvenia. Loppuaika kului niin että ahvenia tuli vähän,  sieltä täältä pari.

Mikakin hiippaili loppuajasta meidän luo ja sanoi saaneensa jonkin verran tai paljon, ei siitä ottanut oikein selvää…Hämäystä. Olimme näet sopineet että kukaan ei saa paljastaa omaa tulostaan toiselle ja eikä toiselle ryhmälle ja tulokset julkistetaan vasta kisan jälkeen myöhemmin kun kaikki kilpailukortit on käyty läpi ja tulokset laitettu nettiin. JÄNNITYSTÄ peliin.

Lopputuloksissa Mika oli 6. ja Minä 2. Ihan hyvä tulos, oli aika nihkeää kuitenkin syönti. Olisin viisaampana voinut siirtyä aikaisemmin siihen kalapaikkaan niin tulos olisi ollut parempi… Tiedä häntä?. Laurilla oli 1,5 kg. Voittotulos Matilla reilu 5 kg samaiselta paikalta.

Mukavat kisat jälleen kerran

TULOKSIA  alla olevassa osoitteessa.

http://www.merilapinuk.fi/448306550

Leton laituripilkit Torniossa

3.10.2020 Kisailimme Leton laituripilkit Torniossa. Edellisiltana katsoimme Mikan kanssa vähän välineitä että missä kunnossa ne ovat ja mistä ne löytyvät tällä kertaa. No, minä myönnän taas että omat välineet jäivät vähän vähemmälle tarkastelulle kun oli taas jotakin muuta puuhaa mutta otin kuitenkin erilaisia pilkkejä mukaan kun niitä on niin kätevä vaihtaa kilpailun aikana.

Kokoonnuimme aamulla puoli 9 aikaan Letolle, paikalla oli jo porukkaa ihan Rovaniemeltä ja Pellosta asti. Ilma oli sievä ja lämmintä oli 5 astetta.

Oli kiva nähdä kalakavereita pitkästä aikaa ja nuorisoakin oli kivasti paikalla. Innokkaalta kalamiehen alulta Laurilta kysyin että no miten se aika on nyt kulunut? Lauri siihen tuumasi että *no tässä sitä ootellaan että pääsis taas siikapilkille. Joo siikapilkkimisen hän oppi viime talvena ja istui päivät pitkät Puotikarissa merellä pilkillä ja taisi pakaste täyttyä herkkukaloista heidän perheessään. 

Kävimme paikalle tulleiden kilpailijoiden kanssa keskustelua säännöistä esim. pilkin heittämisestä ja välineiden kuljettamisesta mukana jne. Jonkin verran teimme muutoksia edellisvuoteen tämän koronahomman takia ja esim. laiturilla ei saanut mennä pilkkimään 3 metriä lähemmäs toista kilpailijaa jne. Meillä oli käytössä 2 aluetta laitureineen joihin paikat arvottiin. Aloituksessa piti olla 10 minuuttia omalla paikallaan ennen kuin sai vaihtaa paikkaa. Ensimmäiselle jaksolle sain aika huonon paikan puolivälistä kyseistä laituria, mutta jotkut saivat siitä vierestä aika hyvinkin kaloja. 

Kun 10 minsaa oli kulunut menin Mikan lähettyville vakoilemaan ja katsomaan kun hän sai jonkin verran kalaa ja minä en ollut saanut kuin yhden. Katsoin vähän mallia Mikan pilkkityylistä. Mika pilkki vuorotellen kulta-hopea lätkällä jossa oli oranssi morri 12 koukulla ja Ellu55 hopealla jossa kulta-hopea helmimorri 14 koukulla.  Laitoin itsellekin kirkkaimman pilkin hopea-holo Ellu55 ja Ellu70 hopea-holo pienellä morrilla ja laitoin pitkän tapsin ja sehän tepsi koska kaloja alkoi tulemaan. Sain aivan pieniä ahvenia mutta ehkä oli virhe sortua vaan kyttäämään ihan niitä pieniä ja nehän eivät painaneet mitään.

Pilkimme 2 tuntia täällä uuden laiturin puolella ja sitten kävimme tauolla jokainen syömässä omat eväänsä (tämä oli erittäin hyvä käytäntö pieni lataustauko samalla) ja ruokatauon jälkeen arvoimme uudet paikat laitureille, joissa pilkimme myös 2 tuntia. No minä sain mielestäni ihan hyvän paikan edellisvuoteen verraten semmoisen ison veneen lähettyviltä. Yleensähän ne kalat ovat veneiden alla jos niitä sattuu olemaan. MUTTA EI, taas sama homma ei ollut kalaa kuin muutamia pieniä ahvenen sinttejä.

Katsoimme siinä meidän pitkällä laiturilla kun Mika ja 6 muuta saivat hyvin kalaa vastapäätä olevalla lastauslaiturilla. ÄÄH!  Ainahan se laituri on ollut varma paikka kun siitä on saanut ainakin pikkusalakoita mutta nyt näytti tulevan isoa ahventa ja paljon. Siihen paistoi aurinko niin hyvin ja se oli aika suojainen paikka, liekö siitä johtunut.

Tornion kalamiehet olivat pitäneet viikkoja aikaisemmin laituripilkit täällä mutta kyseiseltä lastauslaiturilta ei ollut tullut kalaa, on se monesti niin arvaamatonta tuo kalantulo.

No ei auttanut kuin pilkkiä menemään vaan olihan se niin huvittavaa kun me vastapäisellä laiturilla emme saaneet juuri mitään ja vastapuolella revittiin koko ajan isoja kaloja. Nauratti kun meidän laiturilla keskusteltiin…..saikko kalan?  Nykäskö kala?…Ei tuu mittään… ja vastapuolelta vain kuului että……minkä kalan sää sait? Mää sain ahvenen……Oliko sulla iso kala?…mulla vähän pieneni ..ÄÄH! Minä vielä vääntelin puukkoa haavassa ja sanoin että me ei vaan osata pilkkiä kun toiset saa kalaa ja me ei!..

Mutta meillä oli hauskaa ja tietenkin tuli taas ideoita ja ehdotuksia sääntöihin tasapuolisuuden saamiseksi ja on niitä aina vuosittain muokattukin,Mutta en tiedä… mukava harrastus kuitenkin.

Leton laituripilkeistä tuli tällä kertaa ennätyssaaliit. Mika voitti miesten sarjan 9,3 kg ja Eija voitti naisten sarjan 8 kg. Ei sen puoleen Mika ja Eija sai eka jaksollakin pohjille aika hyvin kaloja. Lauri voitti nuorten sarjan. Minä sain yhteensä 400gr. Noin 200gr ensimmäisellä jaksolla ja 200gr toisella jaksolla. Arpaonni ei osunut minun kohdalle ja en sattunut hyville paikoille ja toisella jaksolla ei ollut tilaa ja järkeä vaihtaa edes toiseen paikkaan joten siinä sai nauttia oikein olan takaa pilkkimisestä ja pilkkikamujen kanssa ajatuksia vaihtaen ja toisia nälvien, heh heh

JAANA

Pimpel- SM 2020 Arvika

Letten kisajärvi

SM pilkit Ruotsissa 29.2-1.3.2020

Viime vuonna kun tuli pärjättyä niin hyvin SM kilpailussa Luulajassa pääsin automaattisesti kilpailemaan tänäkin vuonna SM pilkkeihin sekä henkilökohtaisessa sarjassa että joukkueessa. Jännittäviä aikoja elettiin viikkoja ennen SM kisoja ja jääolosuhteiden vuoksi SM järveksi valikoitui Letten joka sijaitsee mielestäni jossain kaukana etelä Ruotsissa lähellä Norjan rajaa. SM järvihän ehti muuttua 2 kertaa matkan varrella joten ei monillekaan ollut kovin entuudestaan tuttu järvi paikallisia lukuunottamatta. Järvestä ei ollut saatavilla kunnon syvyyskarttaa mutta tiedettiin että se on säännöstelty järvi ja vesi oli 7 metriä tavanomaista alempana.

Helmi Sarpola sai nuorten peruutuspaikan kisoihin ja lähti minun matkassa tutustumaan ja kilpailemaan Ruotsin SM-kisoihin. Lähdimme torstai iltana Torniosta Råneåån josta bussi lähti kohti kisapaikkaa. Bussi saatiin melkein täyteen ja yö sujui kivasti nukkuen bussissa. Tosi mukava porukka oli meitä bussissa meidän seuran Råneå SFK,n Stig Granstrom oli hoitanut meille kaikki kuljetukset, majoitukset yms. lyhyellä varoitusajalla joutui majoituksiakin muuttamaan kun kisajärvi muuttui matkan varrella.

Olimme perjantaipäivänä perillä meidän retromajoituksessa ja lähdimme siinä iltapäivällä viereiselle järvelle testaamaan vähän välineitä. Ruotsalaiset katsoivat meitä suomalaisia vähän hulluina että pilkille ensimmäisenä! Kävelimme siellä sulalla heinäpellolla rivissä ja varmaan naapuritalon asukkaatkin katsoivat hitaasti että ketä hulluja tuolla oikein haahuilee reput ja kairat selässä. Testipilkkimisen jälkeen saimme vähän osviittaa siitä että millä kannattaa pilkkiä tämmösellä järvellä. Tosi tummia olivat ahvenet mitä me saimme. Minulla toimi parhaiten pieni erityispainotettu messinkinen pikku-Ellu 37.

HENKILÖKOHTAINEN KILPAILUPÄIVÄ. Aamulla klo. 7 lähdimme linja-autolla kisapaikalle sinne oli n. 40km. majoituspaikasta. Järvi oli jaettu kahtia ja pohjoinen puoli oli käytössä lauantaina henkilökohtaisissa sarjoissa. Helmi osallistui ensimmäisenä päivänä paralletävlingiin tai varjokisaan miten me sanotaan. Varjokisapaikka oli siinä ihan vieressä missä parkkipaikkakin. Järvi oli kooltaan 500mX700m

Porisin siinä ruotsalaisten Norrbottenilaisten kilpakumppaneiden kesken ja kaikilla oli aika epävarma olo kun ei yhtään aavistusta ollut että minne menemme. Olimme kuulleet että siinä vasemmalla kivikkojen rinteillä oli potentiaalisia kalapaikkoja. Minäkin olin nyt ensimmäistä kertaa yksin Ruotsalaisten kanssa SM-reissussa niin minun piti nyt pärjätä ihan omilla avuilla ilman vertaistukea kun Mika jäi Suomeen.

Aika pitkä matka piti kävellä kisajärvelle metsän poikki oikasimme ja kisajärjestelijät olivat tehneet kovasti töitä laittaen kävelysiltoja yms. maastoon. Jää oli kirkas. Kaikilla oli pakko olla jääpiikit kengissä. Kisa kun alkoi niin kävelin vaan aika järven perälle sinne tuli jonkin verran porukkaa ja yksi tuttu mies Jällivaarasta ja ajattelin hänet nähtyäni että en varmaan kovin huonossa paikkaa ole. Tein reijän aluksi n.15 metrin päähän rannasta n. 5 metriä vettä oli siinä. En saanut mitään mutta näin että joku sai siitä vään ulompana. Kairailin siinä ja ei mitään tapahtunut. Palasin sitten vähän takasinpäin niemenkärjen tuntumaan. 20 minuuttia ja ensimmäinen ahven tuli. Pieniä olivat ja saattoi saada useampiakin kaloja. Sain 55 messinki-hopea pilkillä sekä sillä erikoispainotetulla messinki 37 johon sitten pääosin päädyin kun niin huonosti tuli kalaa niin en oikein uskaltanut alkaa vaihtamaan ja testailemaan muita. Värikoukuilla saivat kuulemma paremmin mutta tuo alue missä minä olin siinä ei minulla hirveästi ollut vertailukavereita ja kun katsoin niin minä nostin 2 kalaa ylös siinä ajassa kun he nostivat yhden. Hälytyskellot alkoivat soida vajaan kahden tunnin kohdalla kun ruotsalaiset istuivat ja eivät saaneet mitään ja yksikin siinä juoksi ja verrytteli lämpimikseen että joo…. Olihan se kala hakemisessa ja 1,5 tuntia ennen kisan loppua kalan tulo hiipui ja piti ruveta hakemaan uutta paikkaa. Menin niemen toiselle puolelle ja en sieltäkään onnistunut saamaan ja loppuaika meni kairaillessa. Pieni valon pilkahdus tapahtui 5 minuuttia ennen loppua kun sain syvemmältä viimesellä reijällä 3 miniahventa.

Osa oli saanut tosi isoja ahvenia esim. Isabelle Wassbergen joka oli minun kanssa yhtä aikaa punnitusjonossa niin sai melkein kilon ahvenen jotain päälle 900gr painoi ja hänhän tuli sitten toiseksi naisten sarjassa. Minulla oli jotain 1,3kg kalaa ja olin 18. No harmihan se oli että hukkasin kalat lopussa mutta näin ummikkona siellä niin ei voinut valittaa naisten sarjan voitti paikallinen Lotta Engvall 4,7kg

Miesten sarjan voittaja pilkki päälle 7kg. kuulemma 0,5 metrin vedestä värikoukulla. Kyllä he sen homman osaavat. Grattis vaan!

Helmi kertoi saaneensa varjokisassa 7 kalaa ja tuli naisten sarjassa neljänneksi (nuorten sarjaa ei ollut) Tosikitsas oli ollut se pikkujärvi.

SUNNUNTAI joukkuepäivä

Tänään eteläpuoli järvestä.Lunta oli satanut yöllä reilusti. Helmi osallistui myös joukkuekilpailuun. Minä olin taas Susannen ja Lenan kanssa samassa naisten joukkueessa. Olin ihan pihalla ja meillä ei oikein ollut mitään suunnitelmaa ja paikkaakaan tiedossa. Mutta siinä startissa kun lähdimme kävelemään jonossa niin Helmi päätti että lähtee yhden edellisen päivän kisassa pärjänneen paikallisen perään ja niin hän oli mennytkin ja oli ensin innoissaan että YES! mikä paikka mihin hän oli päätynyt heidän perässä. Kaikki melkein olivat paikallisia oli Arvikaa lukenut selässä ja tre krookkia yms. Helmi oli aatellut että no nyt ollaan kalapaikoilla, että ei muuta ko pilkkimään. No eipä kalaa ollut alkanut kuulumaan ja kaikki olivat olleet ihan hukassa ja kairanneet ja EI MITÄÄN. Helmi oli lähtenyt siitä sitten vähän jatkamaan matkaa ja onneksi koska oli löytänyt sitten kalaa 20 minuuttia aloituksesta.

Minullahan kävi niin että kävelin perälle oikeaa puolta siinä jonossa n. reilu 4km. siirtymä 30 minuuttia ja lähtölaukaus kun kuului sain jo tehdä reijän. Näin että Lena tuli myös alueelle ja hän saikin heti kalaa siinä ulompana. No minulle ei sattunut hyvin ja ei tapahtunut mitään vaikka kokeilin syvemmältä ja rannasta ja vaikka mitä. Siinä pyöri ja kairaili ruotsalaisia ja kuulin kun he huusivat toisille että ingen fisk här. Silloin tein päätöksen että kävelen järven toiselle puolen kuvitellen että se on parempi puoli kun Helmikin meni paikallisten perään sinne. No ei mitään tapahtunut toisellakaan puolen ja en nähnyt että muutkaan olisivat juuri saaneet mitään. Porukkaa tuli sieltä rannan tuntumasta siihen niemen kärkeen kivikolle kairailemaan tosi matalaan ja ei mitään näyttänyt heilläkään tapahtuvan. Tein historiaa ja join mehun kesken SM kilpailun ja mietin MITÄ MINÄ TEEN aikaa oli kulunut jo reilu tunti. Ajattelin että siihen meni joukkuemahdollisuudet ja että en voi pettää joukkuekavereita kun Lena ja Susanne saivat edellispäivänä kuitenkin hyvin kalaa. Katsoin vaihtoehtoja ja päätin palata taas takaisin sille puolelle mistä olin aloittanut mutta jonkin verran aikasemmaksi lähtöpaikkaan päin . Näin nimittäin porukkaa paljon enemmän sillä puolella. Kun pääsin sinne perille näin että jotkut saivat kalaa ja näin Lenan miehen Jerryn ja hän näytti saavan siinä matalalla aika hyvinkin. Päätin jäädä siihen pyörimään ja ehkä 6. reikä matalalle sain klo.11 ensimmäisen kalan kun kilpailuaikaa oli kulunut 1,5 tuntia (SM-kisaa siirrettiin ja lyhennettiin 30 min.aloituksesta) No YES toivoa oli etten ilman kalaa jää. Kokeilin värikoukut yms. mutta ei auttanut kun kunnon kalapaikkaa ei ollut. Turvauduin vaan sitten siihen painavampaan 37messinkiin. Sain tällä alueella kerättyä tosi pieniä ahvenia ja sain kalaa yht.ehkä 600gr MUTTA onneksi minun ruotsalaiset joukkuekaverit olivat loistossaan täällä ja handlasivat homman. Menin punnitukseen ja Susanne oli odottamassa ja sanoi saaneensa n.kilon ainakin ja hänellä olikin tosi iso ahven n.700gr. ja pieniä päälle hän oli saanut toisenkin melkein reijälle mutta tiputtanut sen. Odottelimme siinä sitten Lenaa ja siirtymäaikaa ei ollut paljon jäljellä enään. Lena ehti kuin ehtikin maaliin ja niin kuin arvelin hän oli saanut hyvän pussin ahvenia. Laitoimme sitten kalat yhteen ja punnitukseen, pussi tuntui tosi raskaalta ja painoikin 3.3kg. YES. Näimme siinä että paikalliset jotka tulivat perässä heillä painoi 3,6 eli oli niitä muillakin. Palkintojen jaossa jännättiin että miten käy no hopeaa tuli ja vain 300gr erolla kolmannella joukkueella oli 2,4kg eli aika iso ero kolmansiin. Mahtava juttu kun melkein päihitimme paikallisen osaajajoukkueen ei olisi kyllä uskonut että näin hienosti menee ja saisimme SM- mitalin toisena vuonna peräkkäin.

Helmin joukkue jäi pienellä erolla pronssista ja heillä meni tosi hyvin ja Helmi sai hyvää kokemusta tämän perän kilpailuista.

Oli taas hienot kilpailut ja tunnelma! Ensi vuonna sitten on jo paikka joukkueessa ja karsinnan kautta taas yritän myös henkilökohtaiseen sarjaan Ruotsin SM pilkkeihin 2021.

HYVÄ RÅNEÅ SFK!

LAUANTAI henkilökohtaiset http://www.sfktrekroken.se/wp-content/uploads/2020/03/2020-02-29-Individuella-resultatlistan-SM-Pimpel-2020.pdf

SUNNUNTAI joukkue http://www.sfktrekroken.se/wp-content/uploads/2020/03/2020-03-01-Lag-resultatlistan-SM-Pimpel-2020-1.pdf

Alkutalven pilkit

Alkutalven kuulumisia täältä Meri-Lapin pilkkijäiltä.

Tänä talvena on tullut käytyä 9.11 ensimmäiset pilkkikilpailut pienellä Santalammella joka sijaitsee Tervolassa Ylitornion rajalla. Ensimmäistä kertaa järjestimme kilpailut siellä ja pääosin särkiä pilkimme sieltä. Rouvat saivat suurimmat tulokset sieltä mutta siellä sattui olemaan tosi kylmä että tuli kyllä karaistuttua heti ja on tarjennut jäillä sen jälkeen.

Linkki tuloksiin http://www.merilapinuk.fi/418990798

Mikan kanssa kävimme 17.11 Råneån seuran kilpailussa Sladanissa. Sieltä tuli hyvin kalaa ja Mika pilkki uudella oranssilla SM Ellulla ja sai paljon kalaa sekä pieniä että isoja ahvenia ja voitti miesten sarjan. Minä pilkin pääosin lätkällä vähän isompia ahvenia vaikkei niitä niin nopeaan tullut kuin Mikalla. Minulla on ollut vähän säätämistä noissa välineissä kun olen aina saanut kaikki jotenkin sekaisin heti alkumetreillä ja en ole oikein kerennyt valmistautumaan kisoihin. …no mutta kuitenkin voitin siellä naisten sarjan vajaalla neljällä kilolla mutta tietty harmitti kun Mika sai melkein puolet enemmän.

KOLMEN JÄRVEN CUP tuli käytyä taas Torniossa. Tämä cupkilpailu on meillä joka vuotinen. Tänä vuonna oli osallistujia huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.

24.11 Ensimmäinen osakilpailu KORPIJÄRVI. Se on mukava pilkkijärvi. Meidän valmistautumiset itse kisaan oli taas vähän niin ja näin. Kovin tulos tuli Eijalla joka pilkki lähtörannan tuntumassa isoja ahvenia. Miikka sai isoja ahvenia järven keskeltä ja voitti miesten sarjan. Minä en meinannut löytää kaloja millään mutta kisan puolessa välin ajauduin alueelle rantaviivaan josta aloin saamaan kaloja mutta ne olivat aika pieniä ja eipä niillä juhlittu.

Cup2 Sattajärvi 1.12 on ollut meillä tauolla 2 vuotta koska kalaa ei oikein ole tullut sieltä. Ei ne hurjia olleet saaliit vieläkään. Rannoilta pilkittiin pikkuahvenia. Minäkin sorruin pikkupilkillä narraamaan niitä. Kisan lopussa n.puolta tuntia ennen kun minulla ei ollut kalaakaan kuin vajaa.300gr. ja olin ottanut jo mun lempparipilkin takaisin käyttöön sadattelin siinä että enhän mää osaa enään pilkkiäkään että laitanko vehkeet myyntiin niin samantien nappasi isohko ahven jolla lähes tuplasin saaliini.

Emmi ja Helmi kävelivät juuri ohi ja voivottelimme että pientä pientä vaan tulee, samantien todistusaineisto isommasta mätkähti siihen jäälle ja minä sitten selittelemään että en oo kyllä tämmöstä tänään vielä nähnyt.

Mutta järven perällä oli paikka josta oli tullut isoja ahvenia… Jani tietää. Mikalla oli 1535gr ja kuudes sija. Minulla 510gr ja neljäs sija. Voittosaalis 2935gr.

KIVIJÄRVI 8.12 kinkkupilkki ja Finaali. Taas oli valmistautuminen vähän niin ja näin ei mitään harjotteluakaan ehditty tekemään. Innokas Lauri poika lähti taas aamulla meidän kyydissä kohti Kivijärveä. Lauri oli käynyt harjottelemassakin Kivijärvellä…. ja Prännärissä myös (ja ties missä) Prännäriin hänen pitää päästä aina koulun jälkeen vaikka olisi jo pimeää joten häntä saa vähän toppuutellakin että ei kannata kovin pimeällä lähteä. Konsta poikakin tuli taas pitkästä aikaa kisoihin kun saimme kyytiä järjestettyä hänellekin.

Kivijärvi tosi hankala paikka. Porukkaa oli paikalla reilu 50. Kilpailu ei ole kilpailu jos ei jotakin häslinkiä olisi. Kun kisa alkoi, alkoi myös minun kairan etsintä..mihin matkan varrelle lie taas oli jäänyt. Jarkko meidän nuorisovastaava lainasi autostansa Helmin kairaa minulle kun Helmi ei ollut nyt kisassa mukana.

Minä kävelin TAAS sinne minun paikkaan järven perälle ja sinnehän Jarkkokin tuli ja Lauri jo olikin siellä…Ahaa Lauri oli varmaankin harkoissa saanut hyvin kaloja sieltä. Mika jäi lähtörannasta oikealle ja oli saanut hyvin kalaa jo ensimmäisestä reijästä. Minä en saanut alussa mitään samaten Laurillakin oli alkuvaikeuksia, mutta Jarkko sai heti ahvenia siinä ja myöhemminkin isoja särkiä. Lauri sitten kyllä kehuskeli siinä että oli saanut harkoissa hyvin kalaa, johon hän itse totesikin että taisin onkia kaikki kalat pois….. Joten Lauri lähti kairailemaan ympäriä järveä ja etsimään kaloja, työnteko palkitaan on iskostunut Laurin alitajuntaan.

Minä luovuin sitten pitkin hampain lätkästä ja laitoin pienen 30mm Ellun ja pikkukoukun niin aloin saamaan pikkusärkiä ja pieniä ahvenia. En tiedä, taisi olla virhe.. olisi kannattanut palata takaisinpäin normivälineillä ja pilkkiä kunnon ahvenia niinkuin jotkut tekivät.

Konsta kävi mutkan meidän luona ja sanoi että jonkin verran on saanut kalaa ja oli myös lopussa mennyt samaan paikkaan missä Mika oli. Konsta pilkki samanlaisilla välineillä kuin Mika lätkällä ja Ellu 55 ja pienet vihreät helmimorrit. Ellu 55 taisi olla käytössä kaikilla jotka sijoittuivat kärkituloksiin ja minä en edes malttanut kokeilla 55 pilkkiä…ÄÄÄH!

Kisan lopussa oli kala alkanut hyvin syömään ja tapsia oli pitänyt reilusti pidentää. Osa porukasta sanoivat että kala oli aika arka että jos kairaili ympärillä niin kala pisti suun kiinni. Mutta onneksi oli taas fiksua porukkaa ja ei tarvinnut kenenkään hermostua jos joku tuli liian lähelle kairaamaan.

Mika sijoittui kolmanneksi 1456gr minä viidenneksi 783gr Konsta voitti nuorten sarjan ja kinkun tuloksella 709gr.

MINÄ lupasin itselleni että minäkin alan taas pilkkiä ja valmistautumaan kunnolla ja etsimään sitä voitontahtoa kun kausi taas käynnistyy kunnolla.

P.S minun kaira löytyi meidän autosta paikasta jemma.

Linkki tuloksiin http://www.merilapinuk.fi/432789703

Kemin SM-pilkit 2019

Vuoden kohokohta SM pilkit Kemissä. Nämä kilpailuvalmistelut ovat alkaneet jo 2 vuotta sitten kun lupa kilpailuihin saatiin. Me olemme järjestävän seuran Meri-Lapin urheilukalastajien jäseniä ja tiesimme että itse kisapäivänä me olemme kisailemassa joten teimme talkoita lähinnä esivalmisteluisssa ja kun meillä oli SM kisoja monella käytynä, tiesimme aika paljon kompastuskiviä mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Paljon vanhempia ihmisiä otti yhteyttä ja anoi erityislupia liikkumiseen  terveyden yms. vuoksi. Mahtava juttu tässä me näemme kuin tärkeä harrastus pilkkiminen on monille että jäälle pitää päästä vaikka viimeisillä voimilla.

Vähän yllätyksenä tuli se liian pitkälle mennyt eläinaktivistien hyökkäys, törkeällä tavalla yritettiin pilata tapahtumaa ja häirittiin järjestäjien työtä. Ei muuta sanottavaa kuin entistä paremmalla innolla vaan pilkkikilpailuihin ja kaikki muu paitsi kalastus on turhaa. Viikolla puhelin pirisi koko ajan ja pilkkipajalla kävi aika tohina.

Kisapäivänä menimme ajoissa (tai niin ainakin luulimme) paikalle. Paljon tuttuja tavattiin ja ruotsalaisia kilpakavereita tuli myös kisaamaan tänne Suomeen. Tohina kävi myyntipöydän ympärillä. 2 tuntia meni siinä kuin ajatus vaan ja anteeksi niille jotka eivät vielä saaneet haluamiaan pilkkejä mutta kyllä niitä kovasti tehdään ja yritetään panostaa siihen tulevaisuudessakin enemmän.

Meillä oli Mikan kanssa suunnitelma tähän SM kilpailuun, meillä on yksi innokas kilpakaveri joka talvella harjoitusajan puitteissa kulki paljon merellä kalapaikoilla testaamassa välineitä ja eri paikkoja.Samainen mies sijoittui hyvin esikilpailussa mutta itse kisa meni hänellä jonkin virhearvioinnin vuoksi vähän pieleen.

Lähtöpaikalla porisimme ja kuljimme samaa matkaa erään persoona trainerin PT,n kanssa.Meillä ei ollut kiire kun emme aikoneet kauas kävellä tällä kertaa. Huvitti kun Mikakin siinä pysähtyi laittamaan lahkeita kenkiin ….hohhoijaa että joo tosi hyvä yritys -…saada muut menemään vaan ohi eteenpäin. Meillä oli kolme vaihtoehtoa kalapaikoissa joista ohitimme ensimmäisen ja toinen paikka n. 2 km. lähtöviivalta oli se mihin päätimme jäädä. Kolmas suunniteltu paikka ja matalikko olisi ollut siitä n.puoli kilometriä eteenpäin.

Matalikolle ei tullut paljoa porukkaa, niin saisimme rauhassa tästä aloittaa. Mika oli käynyt siinä talvella ja kertoi että siinä on hyvin kalaa aika pienellä alueella ja niinhän ne olivatkin ehkä parisen metriä kuulemma sivussa alkuperäisestä kohdasta. PT näytti jäävän myös vähän sinne taemmas ja Hovatovin Salla ohitettiin myös siinä lähistöllä.

Kello kymmeneltä alkoi kilpailu ja tein reijän ja JIHUU aloin heti saamaan ahvenia ei mitään isoja mutta tasaisesti tuli koko ajan. Olin ehkä n.20 minuuttia tällä avannolla. Mika liikkui koko ajan ja hän sai ensimmäiset kalat vasta neljänneltä reijältä. Mitä enemmän hän meni matalikon piikkiä kohden tuli paremmin ja isompia kaloja. No ihan hyvin ja suunnitellusti lähti käyntiin tämä kilpailu ja psyykkasin siinä itseäni että jos 1,5kg. tunnissa nyt saan kalaa niin hyvä tulos tulee. Lupaavaa kun kuitenkin olen kalassa koko ajan kiinni. Pilkin sillä uudella 90mm. pilkillä jolla olen nyt pärjännyt Ruotsissakin. Nyt käytin oranssi/kuparia joka osottautui erinomaiseksi ahven pilkiksi kun viikolla kävimme Torniossa merellä testaamassa. Morri oli Mikan tekemä 14 nr,n koukulla.  Käytin välillä sitä minun lemppari luotto pilkkiä kaikki tietää mikä se on.

PT tuli myös alueelle ja pari muutakin. Minulle sattui taas häslinkiä. JUMALATTOMAN iso ahven otti kiinni ja nostin sitä ylös ja työnsin käden vastaan no apua se katosi välijään väliin ja huusin siinä Mikalle että nostokoukkua ja Mika katsoi sieltä kaukaa että EI mitä ihmettä siellä nyt tapahtuu….?  No minä yritin kontallani varovasti sitä ahventa hakea ja pidin pyrstöstä kiinni ja en tiennyt mitä teen ja paniikki meinasi iskeä, no PT juoksee sieltä nostokoukun kanssa mutta onneksi sain ahvenen kääntymään ja sain sen vedettyä ylös ja se oli vielä kiinni kuitenkin siiman päässä. HUH, Huh ja muistin jälkeenpäin että kisassa ei saa avustaa toista kalan nostossa joten hyvä kun sain sen itse siitä ja kiitos vielä PT henkisestä tuesta! Kädet valuikin sitten verta koko loppu päivän.

Salla kävi myös alueella siinä pyörimässä mutta palasikin kuitenkin takaisin alku reijille koska sieltä oli tullut hyvin ahvenia ja isompia. Mika teki virheen ja kävi kolmannen tunnin jälkeen mutkan Peräkarin saaren luona. Se turha reissu taisi maksaa hänelle aika paljon. 20 minuuttia ja Mika oli takaisin tässä kalapaikassa pilkkimässä taas kaloja. Mika sai kisassa yhden särjen ja minä 2 eli ei ollut särjistä riesaksi ainakaan meillä.

Kisa kun loppui niin juttua taas riitti ja meillä ei ollut nyt niin raskas päivä koska ei tarvinnut kovin paljoa kairata..  Kiitos ei haittaa, sitä on tullut väännettyä tänä talvena ihan tarpeeksi.

Punnituksessa kävi ilmi että kalaa tuli paljon. Salla sai ennätyssaaliinsa 7,3 kg. hänelle oli sattunut hyvä paikka siinä alussa. Myös moni muu rikkoi SM saalis ennätyksensä ja ilolla saimme kuunnella kun porukat olivat tyytyväisiä. Minun kalani painoivat 7,4kg ja Mikalla 9,9kg.

Kyllä täytyi olla tyytyväinen. Minä sain hopeaa ja ensimmäisen henkilökohtaisen SM mitalin Suomesta ja joukkue kultaa tuli naisissa. HYVÄ Elisa ja Anne. 

Paljon jäi sanomatta mutta mahtava päivä vietettiin Kemissä ja mukavat muistot jäi siitä.
Erkki Jaakkonen siellä jossakin tämä kilpailu oli sinun muistolle
 
TULOKSIA  alla olevassa osoitteessa
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2016/11/SM-pilkki-6.4.2019-Kemi-1.pdf
 
Nyt aletaan valmistautumaan Ruotsin piirin mestaruuskilpailuun jossa karsitaan kilpailijat Ruotsin SM-pilkkeihin. Sen jälkeen alamme tietenkin valmistautumaan ensi vuoden SM pilkkeihin Kuopioon. Joukolla tulemme sinnekin yrittämään.

Jämton 31.3.2019

Vuotuinen mukava Jämtonin lahden kilpailu. Jos nyt onnistuisin paremmalla kunnolla kuin viime vuonna. Viime vuonna meni vähän lörinäksi koko kilpailu kun edellisyö oli mennyt juhliessa Luulajassa pohjoismaiden mestaruutta.

Eelis ja ensikertalainen Jämtönin kävijä Heikki lähtivät samalla kyydillä aamulla.
Paikalla olikin taas mukavasti suomalaisia ja ruotsalaisia. Ruotsalaiset kyselivät kovasti ensi viikonlopun Kemin SM-pilkeistä joten luvassa kivasti ruotsalaisia kilpakavereita SM mittelöihin. Hieno juttu, mukava saada lisäväriä  SM kisaan.

Kilpailuaika oli 3 tuntia. Alue oli taas rajattu keskeltä poikki. Kisatannerta jäi n. 2x3km. Kisan alkaessa minä taas kävelin jonkun matkan päähän vastarannalle ja Mika ja kumppanit lähtivät myös taas kauas jonnekin saarelle. Kun pääsin paikoilleni niin ei siihen jäänyt kuin pari muuta ja mietinkin että saa nähdä. Tässä ei  näkynyt edes vanhoja  pilkkireikiä että siinä olisi joku edes pilkkinyt koko talvena. No, ei voi mitään päätin silti jäädä tähän.

Kisalaukaus kun pamahti niin tein reijän ja ei mitään… toisenkin vähän ulommas …ei mitään. Silloin ajattelin että mitä helvettiä minä täällä taas teen kun ei täältä viime vuonnakaan mitään tullut. Joskus olen tästä saanut hyvin kalaa mutta sekin oli vain kerran yhdessä kisassa jossa erehdyin takaisin tullessa. Ne muutamat naapuritkin häipyivät tyhjin käsin siitä poispäin.

Myönnän että lähdimme vähän soitellen sotaan minullakaan ei ollut kuin 3 vapaa mukana ja ei yhtään varavälinettä. MIKÄ VIRHE! Pilkin alussa minun lempparilla, hopea-kulta lätkällä johon voi aina luottaa. No siirryin vähän matalemmas poukamaan päin ja hups sain pari pientä ahventa. Oho, jospa jäisin näitä taas keräämään.  Se loppuikin lyhyeen ja tein neljännen reijän ihan randomina 1,5 m. veteen ja siinä se oli 25 minuuttia kisan alusta!! Ahventa alkoi tulemaan sekä särkiä joista osa oli aika isoja.

Pilkin siinä yksin innoissani ja katsoin kellosta kuinka kauan ehdin siinä yksinäni repiä kalaa. 25 minuuttia ehdin pilkkiä ennen kuin ensimmäinen kairaaja hiippaili takaa tulemaan. Kiva, ei kairannut liian lähelle ja voin sanoa että tosi fiksuja kaikki olivat jotka siihen loppujen lopuksi alueelle tulivat. Eivät he oikein alkaneet saamaan siitä kalaa ja jos he saivat ne olivat pienempiä. Kilpailuaikaa oli mennyt tunti ja lätkän tapsi oli jo poikki ja toisesta vavasta sain koukun irti ja minulla ei ollut varavälineitä joten tiesin että 2 tuntia jäljellä ja yksi vapa/morri  käytössä enään, keltainen morri ja se uusi messinki-hopea särkiellu sama pilkki jolla sain kalat Luulajan SM joukkuekisassa. 

Minun täytyi varovasti pilkkiä etten menettäisi tätäkin, ja kisa olisi ollut sillä taputeltu. Eipä mitään.. tunnin kun olin pilkkinyt tässä mukavasti saaden ahventa ja särkeä sain särjen jolla oli se minun katkennut siima ja oranssi morri suussa YES! Sain vaihtomorrin jos menettäisin tämän. Nyt oli vähän turvallisempi olo. Sormet olivat kyllä niin kohmeessa että en ehkä olisi onnistunut kunnolla sitomaan  sitä.  Ympärille oli jonkun verran tullut porukkaa mutta eivät saaneet kalaa aivan yhtä hyvin. Puoli tuntia ennen kisan loppua kalan tulo hiipui ja en keksinyt enään keinoja jatkaa siinä. Sain pilkkiä kisassa yhdellä reijällä 2 tuntia se on aika harvinaista minulle. Päätin lähteä rantaa kohti ja keräillä tuurilla ahvenia. Sainkin 3 ahventa vielä ja kisa olikin jo loppu.

Rannalle päästyäni punnitukseen huomasin että pusseja oli pieniä ja isoja. Kuulin myös että lähtörannasta oli tullut isoja lahnoja, niinpä se yleensä täällä on.

Kalani painoivat 9,2 kg. Haastattelin minun pilkkinaapurit ja he olivat saaneet n. 5kg. kalaa jokainen. Heikki tuli myös punnitukseen jotain vajaa 3 kg oli hänellä, ei ollut oikein löytänyt paikkaa ja kaloja. Odottelimme siinä vähän aikaa että Mika ja Eelis saapuisi rantaan ja punnitukseen mutta ei näkynyt poikia. No ei jaksettu odottaa niitä ja  menimme autolle viemään välineet niin autossa näyttikin olevan ovet sepposen selällään ja pojat olivat jo autossa. MITÄ IHMETTÄ! No kävelin autolle ja Mika ja Eelis siinä kysyy minulta että saikko kallaa minä että no sain. No paljonko? Sanoin että nio och två. HÄH? Oisittepa nähneet poikien ilmeet ja Eeliskin heitti että ”lähetään kotia.  Ei ollut pojilla mennyt kaikki vissiin ihan putkeen.

Selittivätkin siinä että olivat säikähtäneet niitä isoja lahnapusseja lähtörannan pilkkijöillä ja oli usko mennyt, joopa joo.

Kaikki nuoria lukuunottamatta olivat samassa sarjassa, voittajalla oli 9.3 kg, ja minä tulin toiseksi 9,2 kg,lla  ja Ulf kolmanneksi vajaalla 9 kg,lla joka  pilkki myös särkiellulla 90mm.

HIENOA, Ellulle 2 mitalisijaa!

TULOKSIA alla olevassa osoitteessa http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/pimpelt%C3%A4vling_resultat_2019_J%C3%A4mt%C3%B6n.pdf

Ruotsin SM-pilkit Luulaja 16.-17.3. 2019

Ruotsin SM-pilkit Luulajassa

Vihdoin ja viimein koitti tämä hetki että pääsin Ruotsin SM-pilkkeihin Luulajaan. Olemme kuuluneet myös Råneån seuraan muutaman vuoden. Tie Ruotsin SM-pilkkeihin käy karsintakilpailun eli DM (PM) kilpailun kautta. Tietty prosentti jokaisen sarjan osallistujasta pääsee osallistumaan SM-pilkkeihin. DM,n parhaat joukkueet  myös pääsevät edustamaan seuraansa.

Reenaaminen on jäänyt vähemmälle mutta onneksi Mika lähti mukaan coutsaamaan. Mika teki minulle painavammat erityispilkit Luulajan syvään vesistöön. Lauantaina oli eniten käytössä iso ruotsin värit omaava 95mm Särki-Ellu ja Kinnusen Nicon oranssikeltainen morri. Olimme viikolla hankkineet Nicon morreja  reilusti mukaan.

Kilpailu käytiin Norrahamnissa ja lauantaina oli henkilökohtaiset sarjat. Aamulla aikaisin menimme kisakeskukseen josta minullekin ojennettiin valmis lippupaketti. Aloituksessa meillä Norrbottenilaisilla ei ollut kauhean kiire kun ei niin kauas tarvinnut lähteä. Minäkin kävelin jäätien laitaa menemään ja palasinkin takaisin. Katsoin että paljon marssi ihmisiä kauas toiselle puolelle. Minä ajattelin aloittaa siitä mistä viime vuonna tuli parhaiten kalaa. Aloitinkin ehkä liian matalalta ja pienen ahvenen sain ja siimat syttyrään. Ei helkutti mikä ihme siinä oli että heti oli siimat sekasin. Muutaman kerran se sattui uudestaan ja  2 kertaa jouduin katkaisemaan siiman. Hoksasinkin tai oikeestaan Mika näki että haarukkavavan varsi oli vähän vääntynyt. No miten sitä voi  tajuta kun niin vähän on tuota harjoitusta tullut tänä vuonna. Mika siinä viisasteli vielä lähistöllä ja sanoi että älä häslää ja Ohtosen Karikin jo huuteli naapurista että pidä pää kylmänä. No sitähän se vähän oli… häsläystä kun vettä oli se ainakin 7 metriä mutta onneksi ahvenet ne pienemmätkin pysyivät hyvin kiinni. Joitakin kaloja siinä keräsin ja porukkakin alkoi häipymään ja minä menin eteenpäin koko ajan ja n.tunti aloituksesta onnistuinkin kairaamaan kalaisan reijän josta sain komeita ahvenia muutaman kilon.

Tästä kun ahvenet sain ylös niin kairailin vähän aikaa niin päätin siirtyä seuraavaan alueeseen ja samaa ehdotti Mika joka oli saapunut taas lähistölle kun oli käynyt kisakeskuksessa syömässä hampurilaisen.

Siirryinkin sitten jäätien yli toiselle puolen kairaillen eteenpäin ja törmäsinkin Ohtosen Marjattaan joka pilkki isoja ahvenia. Hän niin kuin moni muukin oli aloittanut samasta paikasta kuin minä mutta ei ollut saanut sieltä juuri mitään. Minäkin jäin tähän lähistölle ja sain joitakin pienempiä ahvenia ja särkiä.

Kairailin siinä ja aina välillä tuli pienempää ahventa ja särkeä. Marjatta sai aika kivasti ahvenia siinä ja sano että kyllä niitä siellä on kunhan sen saa ottamaan. Ajauduin siitä vähän poispäin ja Mikakin oli siellä kiertelemässä ja oli käynyt Engstedin Lenan juttusilla siinä lähistöllä ja sanoi että hänellä oli reppu aika täynnä ja eka tunnilla tältä alueelta oli ahvenet saanut. Jaha, silloin tiesin että Lena voittaa kultaa hyvä juttu ainakin oikeaan seuraan tulisi kulta. Totesinkin että olisi pitänyt aikaisemmin siirtyä tänne. Palailin vähän takaisin päin mistä oli tullut joitain isompia ahvenia ja niin aloin saamaan joitakin kaloja taas ja helkutin isoja särkiä. Fina mörter nauroivat ruotsalaiset kilpakumppanit, vaikka pudotin samantien särjet takaisin sain silti myös ahvenia väliin. Ahvenet olivat rantulla päällä ja kaikki tekniikat piti käydä läpi. Vielä minä lopussa päätin taistella ja viimeisellä viidellä minuutilla sain sen päivän suurimman ahvenen. HUH. HUH mikä pelastus! Se oli ISO muihin verrattuna kun punnituksessakin nauroivat sitä möhömahaa.

Ahvenet painoivat 6576. Ja minun tavoite täyttyi tuplasti. Leenalla oli yli 11 kiloa! Tuloslista pyöri koko ajan screenillä, olin vähän aikaa kakkosena ja sitten olin kolmossijalla kauan kauan aikaa ja me jännättiin  kamujen kanssa ja sanoin  että ei voi olla mahdollista,  kyllä minä tosta putoan. Minä olen ikuinen nelonen tai vitonen. JEE mutta en tippunutkaan sain pronssimitalin Ruotsin SM kilpailusta. Se oli minun ensimmäinen SM mitali Ruotsista. Pieniä olivat erot seuraaviin että kyllä se työvoitto oli ja mahtava yllätys!
 
SUNNUNTAIN JOUKKUKILPAILU
Joukkuekilpailu pidettiin sillan pohjoispuolella Norrahamnissa . Lähtöpaikka sama kuin lauantaina. Tiedettiin että se on heikompi alue. Olin Susannen ja Lenan kanssa samassa joukkueessa. Aamulla pidimme palaveria ja sovittiin mihin kukanenkin menee ja varasuunnitelmat. Lunta tuli koko ajan ja raskas keli oli kävellä umpihangella ja osalla ei alkusuunnitelmat pitäneetkään. Kävelin n. 2 kilometrin päähän ns. mahdolliseen hyvään kalapaikkaan. Mika oli völjyssä siinä ja moni tuli tänne alueelle ja osa jatkoi vielä matkaa. Keli oli samea ja ei juuri eteen nähnyt. Tiedettiin että kala on vähän matalammalla n. 7 metrissä. Aloituksessa kairasin ja vettä oli ainakin 9 metriä ja ei mitään. Rämmin ja kairailin ympäriinsä ja ei mitään elonmerkkejä koko vesistössä ja ei näyttäneet muutkaan saavan. Kyllä siinä hymy hyytyi ja ajattelin että nyt ollaan lirissä.

Ei auttanut kuin mennä vähän eteenpäin ja näin vain muutamia kalan nostoja. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan aluetta. Jäätä oli 80 senttiä ja kairaaminen muuttui koko ajan raskaammaksi ja kaira ylsi juuri jään läpi. Tätä ajatellen onneksi valittiin minun kairaani  sininen terä. Minulla oli alussa sama pilkkisysteemi kuin edellisenä päivänä. Kokeilin sitten että vedin 40 sentin tapsin ja sillä tavalla sain sieltä keskempää yllätys yllätys tosi ison ahvenen. Tunti oli jo mennyt. Mutta en vaan saanut mistään enempää. Mikakin siinä katseli ja pyöriskeli ja sen hermot ei enään kestänyt katsoa sitä toivotonta tyhjän pyytämistä ja hän päätti lähteä kisakeskukseen pois häiritsemästä.

Menin siinä eteenpäin ja näin alueen jossa muutamat saivat pieniä ahvenia. Minä menin sinnepäin ja toivotonta oli. Muutaman pikkusärjen sain ja se oli siinä. Mitä minä teen väärin…..!?

No vaihdoin toiseen pilkkiin, uuteen hieman sivulle vievään messinki-hopea Särki-Elluun ja sinikromi morrilla. Laitoin survareita joita en käytä juuri koskaan. Kiitos Sven Åke joka melkein pakotti ja tyrkkäsi ne sieltä jemmasta minulle aamulla.

Sitten alkoi Lyyti kirjottamaan. Mikakin palasi takaisin tässä vaiheessa sieltä kolmen kilometrin päästä. Hän oli tullut potkurilla ja jättänyt sen jäätien laitaan odottamaan. Mika oli huomannut matkan varrella että ei siellä muutkaan olleet saaneet kalaa ja oli jännännyt että oliko mulla vieläkään yhtä enempää kalaa.

Kilpailuaikaa reilu tunti enään jäljellä sain pienen ahvenen ja aina kun jaksoin kairata saattoi pieni ahven yllättää. Mikalla oli aikaa siinä seurata niin hän laski että 4 min/reikä eteni minun kisa . Loppuun asti olin tässä alueella ja keräilin sinttejä. Kun Kisa loppui niin yksi vanhempi herra siinä vieressä sanoi minulle että tykkäsi tosi paljon minun varping tekniikasta siis kalan kehimisestä että hän ei ole koskaan nähnyt yhtä nopeaa, bra jobbet!  Höö.. tack, tack sanoin ja naureskelin että taitaa mies olla jostain eteläruotsista. Palkintojen jaossa huomasinkin että Dalarnasta hän oli. No nyt ymmärrän…

Lähdimme kävelemään kisakeskusta kohti punnitusalueelle. No siellä odottivat jo Lena ja Susanne, joihin emme törmänneet jäällä kisan aikana, yhtä huonosti näytti heilläkin menneen. Susannella muutama normikokoinen kala ja Lenalla melkein yhtä paljon kuin minulla. Laitoimme kalat yhteen ja Lena meni siilalle ja puntarille kalojen kanssa. Yhteispaino 2722 gr. Oi, oi tällä irtosi SM kulta. Kyllä oli erikoisen vaikea kilpailu.

Miesten voittajajoukkue pilkki Ellu pilkeillä ja suurimman joukkuetuloksen 8712 gr
Nämä olivat taas mukavat kilpailut ja olen aina tykännyt Ruotsin meinigistä ja tunnelmasta näissä kilpailuissa.

Opettavainen reissu ja seuraavat isot kilpailut ovat Suomen SM-pilkit Kemissä.
 
Tuloksia alla olevissa osoitteissa
http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Individuellt.pdf
http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/SM-Pimpel%202019%20Slutresultat%20Lag.pdf

Kalastuskuulumisia

Mieletön kevät ja kesä takana. Sain äskettäin myös tunnustusta (kiitos siitä) työstä jota olen vähän yrittänyt tehdä nuorten puolella että nuorisoa saataisiin enemmän kalastuksen pariin tai että siihen olisi nuorisolla ainakin mahdollisuus.

Tapahtui kesällä……..Särkijärven soutu-uistelut menivät hyvin, suuri saalis ja kakkosija. Kemissä piirin soutu-uistelumestaruus heltisi meille. Pyhäjärvellä SM vetouistelussa minä ja Eelis napattiin suurin ahven palkinto eka päivänä ja eikä toinenkaan päivä hullummin mennyt. Ensimmäinen päivä oli myrskyinen joten todella työntäyteiset kilpailupäivät vietettiin Pyhäjärvellä.

Pilkkimisen voisi taas aloittaa kunhan jäät ja lumet saapuisi. Ensi talvi tulee kilpailuiden osalta olemaan tosi mielenkiintoinen. Ruotsin Luleåssa maaliskuussa järjestettävät 2 päiväiset SM pilkit jonne ainakin Jaana on karsinut paikkansa sekä Kemissä 6.4 tulevat SM pilkit. Molemmissa olemme myös järjestäjäseuran jäseniä joten haastetta ja puuhaa riittää myös kilpailujen ulkopuolella.

On tullut huomattua vuosien varrella näissä kilpailuhommissa että mikä merkitys on yhteistyöllä ja yhteishengellä, myös kisatantereella kun ollaan kilpakumppaneiden kanssa kilpailemassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

LETON LAITURIPILKIT
Seuramme järjesti lokakuussa taas perinteiset laituripilkit. Kovasti tuli porukkaa paikalle Rovaniemeä ja Oulua myöten. Kiva aurinkoinen päivä sattui kohdilleen. Mukava oli taas kohdata pilkkikaverit pitkästä aikaa. Arvoimme paikat kahteen otteeseen kilpailun aikana. Tätäkin olemme kehittäneet aina palautteen mukaan mitä on tullut kilpailujen jälkeen.

Sain ensimmäiselle osiolle hyvän paikan, eikä kakkospaikkakaan huono ollut. Kalat vaan oli pienempiä. Pilkin laituripilkeissä eka kertaa 65mm Särki- Ellulla, pilkillä jolla on voitettu tänä vuonna SM särkipilkeissä. Kevyenä ja nopeana pilkkinä se toimi tosi hyvin myös pienille ahvenille. No päivän voittohan sillä tuli. Jaanakin sai ihan kohtalaisen hyvin ahvenia ja särkiä, Jaana pilkki lätkällä ja 55 Ellulla.

Tästä on hyvä henkseleitä paukutellen jatkaa seuraaviin kisakoitoksiin ja kolmen järven cup alkaa joulukuussa taas Martimojärveltä joten sinne sitten niitä isoja saaliita hamuamaan.

Pohjoismaiden mestaruuspilkki 2018 Luulaja

Pohjoismaiden mestaruuspilkki Ruotsissa Luulajassa 14.4.2018

Edellisvuonna minua pyydettiin pilkkimaajoukkueen kapteeniksi. Kilpailut tultaisiin järjestämään Luulajassa Ruosissa. Otin pestin vastaan koska Ruotsin kilpailuvedet sekä ihmiset siellä ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi.

Kävimme talven aikana kolmessa Luulajan eteläsatamaan järjestetyssä kilpailussa sekä tein yhden treenipäivän Jaanan kanssa reilu viikko ennen tulevaa PM-kilpailua samalle alueelle koska Ruotsi ilmoitti pitävänsä harjoituskilpailut pohjoissatamassa. Jaana näytti paikat missä hän oli pilkkinyt edelliset kisat Ruotsin piirin kisat (DM kilpailut). Sieltä oli tullut kuitenkin DM kilpailun suurin saalis. Eteläsataman ahvensaaliit ovat olleet enimmillään 13kg ja saaliit heikkenivät kevättä myöten lumen paljouden ja jään paksuuden(80cm) vuoksi. Treeneissä n, 30-150gr ahventa tuli hyvin matalikon laidalta 6-8m syvyydeltä. Tulevan kilpailualueen toiselta laidalta löytyi lisäksi kaksi muuta paikkaa jossa ahvenet olivat kookkaampia mutta sitä oli vähemmän.

Bussi lähti Kuopiosta kohti Luulajaa torstai aamuna ja minä hyppäsin bussin kyytiin Torniossa iltapäivällä.

Harjoituskilpailu nimeltään Norrhamnnappet pidettiin perjantaina ja se oli samalla myös kaikille avoin kilpailu. Paikalle tuli suomea myöten 80 kilpailijaa. Paikalle saapuneilta tutuilta kilpailijoilta saimme hyviä vinkkejä suomen joukkueelle.

Harjoituskilpailussa kala söi kohtalaisen hyvin vain hetken ja he jotka olivat silloin oikealla paikalla saivat isoja ahvenia muutamia kappaleita. Tuomisen Raimo sai yli 700gr ahvenen mutta Jesse Lehtosaari nuorista pisti vielä paremmaksi saamalla isomman mutta harmikseen se jäi punnitsematta erikseen. Keli oli vaikea, lunta ja vettä oli jäällä paljon eikä hanki kantanut ja liikkuminen oli tosi raskasta. Yhdeltä kilpailijalta meni kaira rikki joten varakairoja varattiin pääkilpailuun useampia.

Pilkkimaajoukkueen pojat Oskari, Jesse ja Niko ottivat kolmoisvoiton. Naisten sarjassa Marianne sijoittui ensimmäiseksi ja Elisa kolmanneksi. Harjoituskilpailun suurin tulos 6,737 kg. meni Norjaan miesten maajoukkueessa olevalle kilpailijalle.  Mariannen 6, 005 kg. oli toiseksi suurin tulos.

Kisa oli mielenkiintoinen ja antoi vähän osviittaa tulevaan seuraavan päivän koitokseeen. Norja kyllä yllätti voittotuloksellaan. Jaana ajeli perjantaina illaksi myös Luulajaan. Kävimme hotellin ravintolassa syömässä erinomaiset ruuat ja illalla menimme kuuntelemaan kisajärjestäjien infoa.

Eteläsatama ilmoitettiin PM – kilpailualueeksi, kuten olin päätellytkin. Pääkilpailualueen virallisen julkistamisen jälkeen illalla pidimme palaverin. Jaoimme päivän kokemuksia porukalla nuorisokin oli tosi mukana hommassa ja kysyivät kaikki mahdolliset vinkit.  Morrin päävärinä toimivat sinisen eri sävyt ja kastemadon pätkä toukkien kanssa oli ehdoton. Tapsin pituus tulisi olla 15cm.  Ahven söi varovaisesti joten tarkkuutta tarvittiin. Kalan taposta saimme hieman palautetta kapteenien kokouksessa joten kilpailuaamuna sekä kilpailun aikana täytyi painottaa asiaa.

Lauantain pääkilpailupäivä oli aurinkoinen ja luvassa oli plussa keli. Jaana ja Ohtosen Marjatta eivät olleet maajoukkueessa joten he lähtivät pilkille pohjoispuolelle edellispäivän kisa-alueelle. Marjatalla oli jäänyt hampaankoloon viimeinen kalapaikka jonka oli löytänyt ihan kisan lopussa. Ja lisäksi se olisi hyvää reeniä koska pohjoispuoli tulee olemaan ensi vuonna Ruotsin SM pilkkien joukkue alueena.

Hotellin edustalla jokainen maa Ruotsi, Norja ja Suomi kokoontuivat omaan ryhmään ja marssimme pääkatua pitkin kaupungin rantaan. Paikan päällä otettiin joukkuekuvat ja kuunneltiin Luulajan kaupunginjohtajan puhe.

Jäälle päästyämme osa suomen kilpailijoista menisi vasemmalle josta tulee isoja ahvenia harvakseltaan ja muut menisivät oikealle matalan toisella puolen olevalle rinteelle. Issakaisen Mika varakapteenina juoksisi kertomassa näiden alueiden väliaikatietoja minulle.

Siirtymä ajan alkaessa norjalaiset lähtivät juoksemaan suoraan kilometrin päässä olevaa saarta kohden. Ruotsalaiset jäivät rantaan odottamaan. Ohjasin nuoret sekä osan aikuisista matalan laidalle sekä pyrin osoittamaan kilpailijoille millä kohdin tulisi olemaan kaloja. Osa ruotsin kilpailijoista tuli samoille paikoille muutaman jäädessä kauemmaksi oletetusta kalapaikasta. Osa ruotsalaisista pilkki värikoukuilla huonoin tuloksin.

Kilpailun alettua aloimme heti saamaan ahvenia ja juoksin kilpailijoiden välillä näyttäen aina mistä nousee parhaiten ahvenia. Tytöt saivat hyvän alun kuten Rahikkalan Vesa joka sai hieman isompia ahvenia kuin muut. Ruotsia vietiin 10-0 ensimmäinen tunti ja varakapteenilta tuli tieto norjalaisten vetäneen vesiperän saarella ja pian norjalaisetkin saapuivat samoille apajille. Ensimmäinen kaira vaihdettiin Mariannelle ja pian Räsäsen Ailan kairastakin meni terät joten molemmat varakairat tulivat tarpeeseen.

Kalan tulo hiipui alueelta ja osa kilpailijoista lähti alueen keskelle ja pian sinne kertyi pieni ryhmä. Ahvenia oli tullut vain hetken ja pian porukka hajaantui. Matalan reunalla oli jäljellä enää suomen tyttöjen joukkue sekä 2 kilpailijaa poikien joukkueesta sekä Asta Honkonen ja Jouni Neuvonen. Jouni ja Asta saivat molemmat tasaisesti ahvenia ja Hovatovin Salla löysi myös hyvän paikan josta pilkki kilpailun loppuun asti.

Kilpailun viimeisellä puolella tunnilla Saarelan Olli ja Vesa löysivät ison kairaamattoman alueen ja kohdan josta tuli isoja ahvenia. Morrimiehenäkin tunnettu Olli taitoi myös tapsi pilkinnän loistavin tuloksin. Oskari sekä kaksi norjalaista poikaa saivat myös tästä paikasta hyvin ahvenia.

Punnitustulosta kilpailijat eivät saaneet tietää ennen kuin illalla palkintojenjakotilaisuudessa. Maiden kapteenit saivat tehdä tarkastukset punnituksen jälkeen ottamalla satunnaisia kalapusseja ja verrata kilpailunumeron mukaan kilpailukorttiin vastaako tulos samaa.

Jaanalla ja Marjatalla oli myös ollut ihan kalaisa päivä toisella puolella ja ihan omat Nordiska mästerskapit oli nimittäin norjalainenkin tullut pilkkiseuraksi samoille apajille.
Illalla oli paljon jännitettävää ja meillä oli tosi hauskaa juttuseuraa. Norjalaisetkin olivat loppujen lopuksi jäyhän olemuksen takana ihan rentoa porukkaa ja osasivathan hekin juhlia. Menihän Norjaan naisten voitto 6kg,n tuloksella joka oli toiseksi suurin. Ja Norjan pojat olivat yllättävän kovia vieden kultamitalit. Suomi palkittiin parhaana maana.
Tunnustetaan… että tulihan tuota illalla juhlittua pilkkikavereiden kanssa ihan pikkutunneille asti. Voittokolmikolla riitti intoa vielä valvoakin parhaiten. Vesa, Olli, Ulf sekä Jaana ja Elisa siinäpä juttua ja naurua riitti kun kisaa käytiin läpi kertaalleen ja kertaalleen…

Olimme kyllä Jaanan kanssa tosi otettuja siitä kun niin moni tuli juttelemaan sekä kysymään neuvoja ja kiittämään.

Ikimuistoinen reissu ja oli mukava tavata uusia pilkki tuttavuuksia.
 
Tytöistä Salla Hovatov voitti kultaa sekä tyttöjen joukkuekultaa yhdessä Iida Issakaisen ja Helmi Sarpolan kanssa

Pojista Jesse Lehtosaari voitti pronssia sekä joukkue hopeaa

Naisveteraani Aila Räsänen voitti kultaa sekä joukkue kultaa yhdessä Asta honkosen ja Vuokko Tuomisen kanssa

Naisista Elisa Juurikka sai pronssia ja joukkue hopeaa

Miehissä Vesa Rahikkala voitti kultaa ja sai pohjoismaiden mestari tittelin. Suomen miesten joukkueelle tuli myös kultaa.
 
Tuloksia alla olevissa osoitteissa
http://nya.sportfiskeklubben.nu/sites/sfk/files/2018-04-13%20Norrahamnnappet.pdf
(Perjantain harjoituskilpailu Norrahamnnappet tulokset)
 
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2016/11/Pohjoismaiden-mestaruuspilkki-2018-Ruotsi-Luulaja.pdf
(Lauantain PM-kilpailun tulokset)

3 järven cup 1. Martimojärvi 26.11.-17

Kolmen järven cup aloitettiin uudella järvellä jossa ei ole tiettävästi pidetty kisoja lainkaan. Järvi sijaitsee soidensuojelu alueella Simon Martimoaavalla. Järvestä saadaan keväisin suuria ahvenia mutta syyspuolella ei järvessä ole juurikaan pilkitty. Viikkoa ennen kilpailua tein tiedustelua ja tutustuin järveen että sopisiko järvi  kilpailupaikaksi.

Testipäivänä satoi lunta ja jää oli ollut lumeton edelliset päivät joten kalakin söi heikosti. Ahvenia tuli ainoastaan yksi kairattua reikää kohti. Yllätys oli että osa oli isoja n.350gr. ja haukia tuntui myös olevan järvessä. Järvi on n.1,5m keskisyvyydeltään eikä missään ole 2m syvempää.

Kisapäivä oli tuulinen ja nolla keli.Kilpailuaika oli 3h ja  cupissa hyväksyttiin kaikki kalat lukuunottamatta hauki ja made. Erikseen otettiin suurin hauki kisa koska arveltiin haukia kuitenkin tulevan. Arvuuteltiin mikä tulisi olemaan päivän voittosaalis. Arvelin että voittotulos olisi yli 2kg.

Aloitin kisan keskeltä järveä ja Jaanakin tuli samoille paikoille. Ensimmäisen reijän tehtyäni kävi  iso ahven Lätkään kiinni mutta ei tarttunut. Kokeilin isolla morrilla mutta kalat  eivät pysynyneet kiinni. Jaana näkyi saavan heti 3 hyvän kokoista ahventa Lätkällä. Seuraavasta sain jo yhden 70gr ja kolmannesta tuli jo kolme hieman pienempää. Nyt pääsi jo kaloihin hieman kiinni ja aloitin aina  Lätkällä ja vaikka tärppiä ei tullut kokeilin aina Ellu 55 Hopea-Messinki pitkällä n,20cm tapsilla jossa 16nr kulta helmi. Tämä viritelmä saattoi herättää kalat iskemään ja monesti tyhjäkin reikä saattoi antaa useamman kalan.

Kisan puolessa välin Jaana kertoi saaneen ehkä pari kiloa mutta minulla oli hieman yli kilo vasta. Jaana pilkki samoilla pilkeillä kuin minä mutta enimmäkseen vanhoista reijistä ja minä tein uusia ja pilkin näistä ja toki  myös vanhoistakin. Jotkin reijät antoi aina uudelleen pari ahventa jos meni hetken päästä uudelleen kokeilemaan.

Yhdessä vaiheessa uudella reijällä josta sain ensin kaksi ahventa iski suuri hauki ja kiire tuli vetää siimaa ulos kelattomasta hiilikuituvavasta jotta pääsisin väsyttämään hauen. Taistelin haukea ylös  n. 10min  ennen kuin hauki väsyi ja koitin kiduksen takaa nostaa hauen ylös mutta molemmat kädet ja kala ei mahtunut yhtäaikaa reikään joten otin oikealla kädellä kalan suusta kiinni ja sain rimpuilevan hauen jäälle. Nostotekniikka oli virhe sillä käteen tuli useita haavoja eikä haavat tyrehtyneet ollenkaan.Olisi pitänyt vasemmalla kädellä nostaa hauki ylös. Jouduin laittamaan nahkahanskan  vuotavaan käteen etten sotkisi vereen joka paikkaa. Käsivamma hidasti jonkin verran kalojen irrottamista ja syöttien laittoa. Hauen kuitenkin sain ja meillähän oli myös suurin hauki kisa ja arvelin hauen painoksi 2,5kg.

Olin koko kisan keskellä järveä ja kuten myös Jaana. Vaikea oli päätellä paljonko olin kaloja saanut kun iso hauki painoi repussa mutta Jaana vaikutti saaneen enemmän ahvenia. Punnituksessa sain 2,476 ja 7 sija. Suurin saalis 4717 oli kyllä yllätys ja peräti kolmella ensimmäisellä oli yli 3kg. Minun hauki painoi  2,220 ja tällä haukisarjan voitto.
Jaana sai 2760 ja 2. sija häviten 30gr voittajalle. Nämät viisi pilkkivät kaikki samoilla pilkeillä. Oma vähän huonompi menestys voitiin selittää käden loukkaantumisella. Seuraava cup 2 on 17.12 Kivijärvellä mutta sitä ennen piipahdetaan Jaanan kanssa Oulun Valkeisella pilkkikisoissa ensi sunnuntaina.