Kilpakalastus blogi

Råneträsket 27.11.-16

Kauden avauskilpailu tälle talvelle, Råneträsket. Emme olleet kumpikaan koskaan käyneet tällä järvellä joten mielenkiinnolla lähdimme tutustumaan. Harvinaista että aloitimme Ruotsin kisoista tämän kauden mutta on ollut niin kiireistä ja monenlaista muutosta ja säätöä että Suomen kisat on saanut odottaa ja ei niitä jäitäkään ole ollut vielä joka paikassa. Räneträsketiin oli reilun tunnin ajomatka ja paikalle päästyämme huomasimme että järvi on keskellä kylää, aika pieni ja rannat olivat kaislikkoiset. Äänestyksen jälkeen kisa aika päätettiin 2,5 tuntia kestäväksi. Tuuli oli aika navakkaa ja pakkasta -6.

Katsoin illalla repun valmiiksi ja minulla oli Lokakuun laituripilkkien pilkit ja välineet vielä paikoillaan joten päätin että näillä mennään. Toukat tietty ostettiin edellisenä päivänä.
Kuulimme vinkkejä Råneolaisilta pilkkikavereilta että isoa ahventa saattaa olla luvassa. Kisan alkaessa kävelin toiseen päätyyn Mikan ja muutaman muun kilpailijan vanavedessä. Kisa alkoi  lupaavasti kun sain pilkin veteen niin heti oli pieni ahven kiinni. Pilkin koko ajan luottopilkilläni kulta-hopea lätkällä ja sini-kromi-puna morrilla. Se osottautui toimivaksi kuten niin monesti ennenkin. Muut eivät näyttäneen saavan siinä veressä oikein mitään ja jatkoivatkin matkaa. Mika jäi aloituksessa keskemmäs järveä ja sai joitakin kaloja sieltä. Pyörin ja kairailin siinä aloituspaikan tuntumassa ja onnistuin saamaan pikkuahvenia muutaman aina reiästä.

Tunnin päästä kalat tuntuivat loppuvan ja pilkkijätkin kaikki haahuilivat edestakaisin pikku järvellä. Huomasin että oikealla kaislikon vieressä oli porukkaa ja he eivät juuri liikkuneet. Kairailin itsekin  eteenpäin sitä laitaa menemään mutta mitään ei alkanut tapahtumaan. Palasin takaisin aloituspaikoille kun tiesin että siellä on ainakin jotakin kaloja. Sain olla tällä alueella koko ajan yksin ja kairailin kaislikon reunaa ja joka reijästä tuli yksi keskikokonen ahven. Kunnes saavuin pikkukohtaan josta tuli isompiakin kaloja ja useita! YES!  Aattelin että nyt alkoi Lyyti kirjottamaan mutta puoli tuntia ennen kisan loppua minulla oli tosi iso ahven kiinni mutta se katkaisi tapsin. Sen jälkeen en saanut siitä kohtaa kuin muutaman ahvenen. Lähistöllä kävi yksi pilkkijä jolla pääsi myös iso kala irti. Mikalla oli kalat hakemisessa ja hän oli lopussa saanut vähän kookkaampia kaloja.

Aurinko alkoi paistamaan ja kisa-aika läheni loppuaan. Punnituksessa huomasin etteivät saaliit kovin isoja olleet. Arvelin että minulla on n. 3kg, mutta kalat painoivat 2,2 kg. Näin kauden alussa kalatkin tuntuivat isommilta. Voittosaaliit tulivat lähtöpaikan rannan tuntumasta kaislikon vierestä johon Mikakin oli mennyt juuri ennen kisan loppua. Naisten voitto Råneoon 3,2 kg. ja miesten voitto Kemiin n.3 kg.  Mikan sijoitus 8. ja 1,6 kg.

Mukava kisapäivä Råneossa toi minulle kakkosijan ja voi harmi ne irtipäässeet kalat. Mutta jäipä taas jossiteltavaa kotimatkalle ja mikä parasta olin auton ykkönen!

Motonetcup, Kemin merialue

Vuorossa oli neljäs osakilpailu Motonetcupista, cup on mennyt meidän osalta hyvin, kaksi edellistä kisaa voitettiin ja ensimmäisessä kisassa oltiin neljänsiä. Kilpailualueena oli nyt vuorossa Kemin edustan merialue. Viikko aikaisemmin teimme Eeliksen kanssa lyhyet treenit alueella ja löysimme kaloja muutamasta paikasta. Arvioimme yli 30 kiloon pääsevämme kisassa jos vain kelit ovat kohdallaan. Päivää ennen kisaa kävin Konstan kanssa testaamassa Tornion edustalla vaappujen värejä ja syvyyttä missä hauet olisivat. Uistelimme 2,5 tuntia ja 10 vuotias Konsta käytti veneessä 30 kiloa kaloja, värit löytyivät ja varmistuivat vaappuihin. 

Kilpailu-aamuna aurinko paistoi täydeltä taivaalta eikä tuulen virettä käynyt, pahin mahdollinen keli siis edessä. Säätiedotus lupasi hieman tuulta puolilta päivin ja hieman pilviä. Kisa-aika oli 6 tuntia vartin siirtymillä. Kilpailukaloina oli kaikki kalat ja ahvenella sekä kuhalla kerroin 3. Kisan ensimmäinen tunti oli vaikea, vaikka vaappujen värit oli tiedossa niin piti jälleen käydä kaikki värit läpi ja lisäksi piti pellit testata mutta se ei auttanut, kuitenkin 3 haukea tuli täältä. Ajoimme uuteen paikkaan mutta sieltä ei tullut mitään joten siirtymä seuraavaan josta heti tärppi joka irtosi.Saimme kuitenkin hyvän kokoisen ahvenen heti perään ja hetken päästä alkoi myös haukia tulemaan. Täällä vierähti toinen tunti ja hieman oli jo alkanut tuulla joten taas mentiin ja seuraavalle paikalle päästyämme kävi iso metrinen hauki yrittämässä mutta se ampui aina ohi, ainakin kolme kertaa se yritti mutta emme onnistuneet saamaan sitä. Kuitenkin yhden hauen saimme kyytiimme täältä. Kalaa oli kertynyt jo varmaan 20 kiloa joten se tavoite yli 30 kiloa oli hyvää vauhtia täyttymässä. Nyt oli noussut jo pieniä aaltojakin ja uusi siirtymä uudelle paikalle jossa olikin kova syönti, ensin yksi ja kohta tuplat ja niin täyttyi pakki ( 40kg ) joten tavoite ylitettiin reilusti. Syönnin loputtua kisaa oli kulunut 4 tuntia ja poistettiin takavavat ja sivuille jätimme molemmille puolelle 2 vapaa eli neljällä uistelimme loppu kisan. Emme malttaneet vielä lopettaa uistelua ja teimme taas siirtymän ja kalan syönti vain parani. 15 kiloa tuli vielä kaloja pääosin haukea ja kello läheni kisan loppua joten siirryimme kisa- alueen edustalle josta tuli vielä 0,5kg ahven ja kohta alkoi myös haukia tulemaan. Viittä vaille lopetimme uistelun ja keräsimme välineet pois ennen punnitukseen menoa. Punnituksessa ahvenia oli 1,8kg joten kertoimineen teki 5,4kg ja haukien kanssa yhteensä 61 kiloa ja ylivoimainen voitto, kakkosella 21 kg ja kolmannella 14 kg. Samalla varmistui Motonetcupin voitto ennen viimeistä osakilpailua Miekojärven Kuhakunkkua joka on kahden viikon päästä.

SM-Pilkin karsinta Ruotsi. Norrbottenin piirin mestaruuspilkki.

Laukerjärvellä minä, Jaana ja Eelis

Kilpailu oli ensin tarkoitus pitää Piteån edustalla merellä mutta jäätilanteen vuoksi siirsivät pohjoiseen Arvidsjaurin lähelle Laukerjärvelle. Edustan Råneon seuraa Ruotsissa ja sain tietää yhdeltä Råneolaiselta Sven-Åkelta hieman kalapaikkoja ja minkäkokoista kalaa siellä on, Sven-Åke oli vain kerran ollut siellä kilpailussa kaksi vuotta sitten. Varoituksena saimme tietää mateita olevan järvessä paljon ja melkein jokaisella tulee olemaan ainakin tärppi. Lähtö on keskeltä järveä ja vasempaan perukkaan neljään kilometriin pitää mennä Sven-Åken näyttämän kartan mukaan. Näissä kisoissa on kalan tappaminen pakollista ja ne tarkistetaan seulassa hyvin, kilpakumppaneita on hylätty ja varsinkin suomalaisten on oltava tarkkoja.

Matkaa oli 270 kilometriä Torniosta mutta matka meni maisemia katsellessa, tosi hienoa seutua varsinkin Älvsbyn kylä oli komeiden vaarojen välissä joen halkoessa kylän. Meitä oli autossa minä, Jaana ja Eelis, Eelis pääsi miesten joukkueeseen vaikkakin osallistuu alle 18v sarjaan, minun ja Eeliksen joukkueseen kuului lisäksi kaksi ruotsalaista joita ei entuudestaan tunnettu.

Perille päästyämme kisajärvi oli komealla paikalla keskellä vaaroja, ei yhtään saarta vaan 8km pitkä ja 1,5km leveä järven selkä, onneksi kalapaikat olivat rannoilla. Kalojen koko arveltiin 20-50gr joten Eeliksen kanssa juteltuani vaihdoin 14nr morrit 16nr sini-puna kromi morreihin, yhden paljaan 16nr koukun päätin myös laittaa. Lähtöviivalla katsottiin vähän minne paikalliset lähtee ja sama suunta oli meilläkin, puoli tuntia oli siirtymä mennessä ja se riitti juuri kolmen kilometrin päässä olevalle ensimmäiselle tiedossa olevalle kalapaikalle jonne tulikin kilpailijoita aika paljon. Pari minuuttia starttiin ja huomasin nuoren pilkkijän meinaavan kairata kiven viereen ja varoitin häntä, onneksi siirtyi ulommas rannalta. Jaana oli porukassa kauempana rannalla ja siellä kaikki kairasivat pohjaan, muta nousi jokaisella ja kuin suuri aalto kaikki kilpailijat siirtyivät välittömästi ulommas rannasta. Eelis oli minua lähellä ja sai pari pientä ahventa sekä pari pilkkijää viereen, itselläni ei mitään joten kolmen reiän jälkeen juoksuksi eteenpäin.Olin kulkenut jo reilu puoli kilometriä ja sain ensimmäiset ahvenet, n,10 ahventa tuli putkeen kooltaan 10-20gr. Eelis ja Jaanakin saavuttivat minut ja pääsivät kaloihin kiinni. Minä menin eteenpäin ja aina joku reikä antoi pari pientä ahventa. Eelis näytti löytäneen hyvän reijän mutta minä menin reilusti kaikkien edelle ja löysin paikan josta tuli pieniä ahvenia, syvyys näytti olevan 1,5m josta sai parhaiten. Pari kilpailijaa tuli perässä ja saivat takaa hyvin ahvenia. Minä menin edellä ja Eeliskin jo saavutti minut ja alkoi heti saamaan pieniä ahvenia 5-15gr. Nyt piti vaihtaa Särki-Ellu tilalle ja tyhjältä vaikuttanut reikä alkoi antamaan ahvenia putkeen, pieniä kylläkin. Meidät ohitti muut kilpailijat ja jotka olivat takana poistuivat joten perukkaan ei jäänyt kuin minä ja Eelis sekä Jaana joka istui yhdellä reiällä kaukana takana. Paikka rauhoittui ja kerättiin pieniä ahvenia kunnes viimeisellä tunnilla palasin vanhalle paikalle jonka ruotsalainen oli jättänyt ja siitä sai hyvin ahvenia ja sain tästä myös päivän ensimmäisen ison ahvenen 100gr ja vettä ei ollut kuin alle metrin. Tästä tuli varmaan 30 kalaa ja Eeliksen kanssa arvioitiin meillä molemmilla olevan lähelle pari kiloa. Väännettiin uusia reikiä joita käytiin pilkkimässä vasta jonkin ajan päästä ja se toimi aika hyvin. Yhdessä vaiheessa päätin kokeilla lätkällä siitä reijästä josta sain 100gr ahvenen ja saman tien kun sain pilkin jään alle siihen iski n,300gr ahven ja harmikseni tiputin sen,heti kun sain pilkin takaisin veteen siihen nappasi 250gr ahven jonka sainkin ylös ja vielä muutaman pienen perään. Aika kului nopeaa ja kymmenen minuuttia oli jäljellä kun muistin sen paikan josta ruotsalaiset saivat hyvin ahvenia. Juoksimme Eeliksen kanssa sinne ja löysin oikean reiän josta tuli hyvin ahvenia, edessä oli reikä johon Eelis tuli viimeisille minuuteille ja hän sai siitä myös hyvin ahvenia. Kyllä oli sotkuista touhua kalojen tappaminen, kädet verillä ja reppu sotkussa. Jaana oli pilkkinyt koko ajan yksin pienellä alueella ja Eeliksen kanssa arveltiin hänen saaneen hyvin kalaa kun ei tullut meidän luo. Paluuaika oli 45 minuuttia joten kiire tuli, Jaana jäi jälkeen ja pyydettiin pitämään kiirettä. Meillä jäi 7 minuuttia aikaa maaliin päästyä ja Jaanalla 2 minuuttia, Ruotsin piirin ja SM kisoissa on suuri kello lähtöviivalla josta näkee ajan. Punnituksessa sain 2454gr, Eelis 2602gr ja Jaana 2060gr, punnitsijat hymyilivät Jaanan pienen pienille päättömille kaloille, ainakin oli hyvin tapettuja. Jaana oli viimeinen rantaan tullut meidän jälkeen, eikä minkäänlaista tietoa muiden saaliista.

Eelis voitti nuorten sarjan ylivoimaisesti yli kilon erolla, Jaana sai hopeaa naisissa ja sekä joukkue kultaa. Eeliksen kanssa jännättiin minkä näköisiä on meidän joukkueen kaksi ruotsalaista jäsentä kun kisassa ongittiin kalat yhdeltä ruotsalaiselta. Mitalipallilla paljastui että ihan oudon näköisiä kavereita olivat ja onneksi ei ollut kumpikaan niistä hän ja pronssille pääsimme joukkueena . Oma henkilökohtainen tulos jäi epäselväksi, kolmannella oli 3,2kg ja 5 parasta pääsee SM-Pilkkiin. Seuraavana päivä vihdoin tuli tulokset, rimaa hipoen 5 sija. SM-Pilkkiin ensi vuonna kaikki kolme!
Kilpailun tulokset löytyvät sivuilta http://nya.sportfiskeklubben.nu/resultat-dm-pimpel

Råneo, Kängsö Jämtön lahti

Perjantain Oulunjärven pilkkiviikon avajais kisassa en löytänyt kaloja joten lauantai ja sunnuntai korvasi perjantain.

Lauantain Keminmaan venesataman salakkapilkit meni kyllä hyvin. Kolmen tunnin kisat ja satama allas vain käytössä sekä salakkaa jään alla vaikka kuin paljon. Hyvin tuli kilpailijoita paikalle joten helppo kisa ei ollut luvassa. Aamulla viritin Ellu 55 ja siihen 0,14 siiman ja paljaan 18nr koukun. Satamassa on kolme metriä vettä mutta salakka on aika pinnassa joten pilkin kairan mittaisella siimalla koko kisan. Syötteinä käytin kärpäsen toukkia mutta pelkkä survari tuntui toimivan tällä kertaa parhaiten. Kisassa kolmas reikä osui kohdalleen ja 2h 45 min yhdellä reijällä ja viimeinen vartti piti siirtyä rannemmas josta tuli vielä kymmenkunta salakkaa. Salakoita kertyi 5,4 kg ja ykkössija, kakkosella 4,6kg.

Sunnuntain kisa oli Ruotsissa Råneossa Jämtön lahdella, aluetta ei oltu rajattu mitenkään joten kilpailijat saivat mennä minne halusivat. Kisa oli 4 tunnin ja kaikki kalat paitsi hauki ja made ei kelvannut kilpailukaloiksi. Lähdin ulkoluodoille ja perille päästyäni sinne näytti tulevan noin 20 pilkkijää, vilkaisin kelloa ja siirtymää oli vielä 10min jäljellä joten päätin vaihtaa paikkaa parin kilometrin päässä olevalle saarelle josta sain viime keväänä voiton 20 kilolla. Saarella ei ollut kuin kolme pilkkijää mutta ei kalojakaan ollut sen enempää. Ei muuta kuin uusi kohde ja nyt lähdin paikkaan josta Jaana sai Ruotsin piirinkisoissa hopeaa ja odotuksena oli suuria ahvenia yli kymmenen kiloa. Jälleen kaksi kilometriä siirtymää, pipokin oli jo päätynyt taskuun ja takki auki kun aurinko paistoi ja ei tuulen virekkään käynyt. Paikalla näkyi useita pilkkireikiä ja avasin ensimmäisen josta heti iski 300gr ahven, vilkaisin kelloa 11.30 tasan eli puoli tuntia meni ja neljä kilometriä ulkoluodolta jonne oli lähdöstä n,2,5 kilometriä, matkaa kalojen luo olin taittanut 6,5 km. Tämä eka reikä antoi 1kg ahvenia seuraava pari pienempää mutta kolmas antoikin särkiä eikä mitään ihan pieniä. Tällä reiällä olin 1h 30 min ennen kuin hauki iski ja koitin väsyttää sitä mutta tapsi katkesi, kaloja oli jo hyvin tullut ja ehdin jo laskea että 2 tunnissa saan pöntön täyteen mutta eihän siitä enään mitään tullut. Vaihdoin reikää ja kokeilin kolme muutakin mistä tulisi parhaiten ja yhdestä sain vähän parempia särkiä n, 30-50gr. Puoli tuntia kerkesin tässä pilkkiä kun näin kahden pilkkijän tulevan kaukaa minun luo, ehdin jo ajatella että näinkö sain yksin kalastaa koko päivän. Näille kahdelle olin avannut reikiä joten niiden ei tarvinnut kairata ja hyvä näin, kalat eivät häiriintynyt lainkaan. Viimeiselle tunnille piti kaivaa pussi kun kalat meinasivat jo hyppiä pöntöstä ulos ja sain samalla laskea minkä verran tulee tunnissa näitä pieniä särkiä. Neljä tuntia meni nopeaan ja pussiin kertyi n,4,5kg tunnissa. Pilkkinä oli koko ajan Särki-Ellu ja koukkuna 16nr sinikromi-oranssilla pisteellä. Hauki vei tämän morrin ja jouduin laittamaan tilalle nr 14 koukun samoilla väreillä mutta tarttui siihen hyvin nämä pienetkin särjet. Siimana oli 0,20 stroft ja tapsin pituutena 14cm. Punnitukseen oli kolmen kilometrin matka ja hyvin sain taas hien pintaan. Punnitukseen tultuani näin ettei muilla ollut ylimääräistä pussia ja kaloja sain kerättyä 17,5kg ja ykkös sija jälleen, seuraavalla oli 15kg. Jaana pilkki koko kisan luodolla jonne alussa kävelin ja oli pilkkinyt samalla pilkillä kuin minä ja pieniä särkiä 8,6kg. Laskin Jaanan särjet hänen mielikseen ja tulokseksi sain 427 kpl joten keskipaino oli 20,27gr, näillä Jaana sai naisten voiton.

Meri-cup 2 Särkikalat

Alkuviikosta tein lyhyen treenin kilpailualueelle ja löysin särkiä vesilaitoksen edustalta. Kokeilin välineitä sekä morrien värejä mitkä toimivat parhaiten, särkiellu sinikromi oranssilla pisteellä pelasi. Kisa aamuna katsoin matkan lähtöpaikalta vesilaitoksen edustalle ja 3,2km linnuntietä oli matkaa ja siirtymä mennessä 30min sekä takaisin 45min. Startissa pari kilpailijaa lähti suoraan sinne joten menimme Jaanan kanssa perään ja lopulta 19 kilpailijaa lähti sinne. Porukka aloitti lippusiimalla rajatun vesilaitoksen putken ympäriltä, itse menin erilleen meren puolelle n,15m päähän ja heti sain alkaa nostelemaan särkiä. Hopea-Kulta Särki-Ellu sekä sinikromi morri 12cm tapsilla pelasi edelleen hyvin. Seurasin muita minkäkokoista särkeä niillä nousi ja samanlaisia näytti olevan kuin itselläni. Osa porukasta ei meinannut saada kalaa ja he hakivat paikkaa, mutta myös moni istui ja veti särkiä minkä kerkesivät. Kalat olivat n,30-70gr ja ensimmäisen tunnin täytyttyä kalaa oli kertynyt n,3-4kg. Välillä hieman hiljeni mutta 1h 30min olin tällä ensimmäisellä reijällä ja siirryin vielä ulommas ja pari muutakin pilkkijää siirtyi myös. Täällä särki söi hieman paremmin ja tunnin pilkin tällä reijällä, edelleen särkiellu ja sinikromi morri. Palasin hieman takaisin kun oli iso alue kairaamatta takana ja sainkin siitä särkiä mutta kalojen koko oli samaa. Viimeiselle puolelle tunnille menin ulommas takaisin jonne oli kertynyt jo suurin osa pilkkijöistä ja täällä tuli sekaan jo isompiakin särkiä. Seurasi muiden pilkintää ja oma vauhti oli vähintäänkin samaa. Pilkin viimeiseen asti vaikka jotkut lopettivatkin hieman aikaisemmin, siirtymä riitti kyllä hyvin. Punnituksessa sain suurimman saaliin 12,955gr vain 25gr vähemmän oli toiseksi tulleella. Jaana pilkki samaisella alueella ja sai hieman yli 9kg ja toinen sija naisissa.Tämä oli meidän seuran ensimmäinen vain Särkikalat kilpailu ja saatiin hyvää treeniä SM-Särkeen joka on viikon päästä Oulussa.

Ajoksen Meri-Cup 1 13.3.2016

SM kilpailut tuli käytyä ja oli todella mukava reissu ja mielenkiintoisia mukavia ihmisiä tavattiin. Hotelli Aadassa oli hyvä aamupala ja porukalla mietittiinkin jälkeenpäin että ei tullut kerrankaan nälkä kisan aikana niin kuin yleensä. Sitä voitiin siis kutsua sen reissun yhdeksi kohokohdaksi. SM saaliit eivät päätä huimanneet mutta kokemusta tuli paljonkin ja meidän seuran nuoret pääsivät palkinnoille kuitenkin.Lapista tuli pari SM mitalistiakin.

Tämä 2 viikkoa on ollut meille urheilukalastajille yhtä tunteiden vuoristorataa monellakin tapaa mutta ei siitä nyt sen enempää. Hiihtoloma viikko lopuillaan ja Ajoksen meri cupiin lähdimme taas innolla. Eelis ja Toni oli jo viikolla kolaillut meille parkkipaikkaa paremmaksi että saamme kisat pidettyä…..(heh, heh, hyvä pojat!) Osallistujia tuli nyt 48, hiihtolomaviikko verotti osallistujia ja päällekkäiset kisat sekä sumuinen ja sateinen keli.Kilpailuaika oli 4 tuntia ja siirtymät 30+45 min. ja kilpailukalana vain ahven.Olimme taas päättäneet mihin menemme minä menin 3,5 km,n päähän poijulle varmalle kalapaikalle josta olen joskus muutama talvi sitten voittanut Kemin mestaruuspilkit. Mika päätti lähteä etsimään ja tarkistamaan parit matalikot. Oli hirveä työ taas kävellä, lumi petti koko ajan jalkojen alla ja kävelin yksin tehden reittiä. Oli hirveä sumu ja eteenpäin ei juuri paljoa nähnyt. Tietenkin olisi ilmeisesti ollut valmista reittiäkin tarjolla mutta…. tuli taas ”innostuttua liikaa luulemaan itseäni voittamattomaksi.Siellähän oli jo Toni ja Eeliskin raahautunut paikalle ja olin n.10 minuuttia myöhässä aloituksesta. Heti ensimmäinen reikä ja sain ahvenia mutta siitähän se alkoi hakeminen sitten. Tietenkin taas pilkin pääosin lätkällä ja sini/punamorri toimi paremmin kuin oranssi morri. Pienemmät ahvenet pilkin 55 ja särkiellulla.Lopussa jouduin vaihtamaan kupariseen lätkään ja kyllä silläkin sai houkuteltua kaloja ottamaan.Kun jaksoi kairata siinä poijun ympäristössä niin saattoi aina saada muutamia ahvenia, pääosin pientä mutta oli muutama vähän isompikin. Kala oli huonolla otilla ja se pistikin miettimään siinä että onkohan se muuallakin yhtä huonolla otilla ja taisikohan se erään veikkaama 12 kg,n kilon ahvensaalis olla mahdollinen tänään. Toni ja Eelis kaikkosivat siitä sitten puolentoista tunnin jälkeen ja minä jäin sinne kairailemaan kun joka paikkaan oli niin pitkä matka ja en halunnut enää tuhlata aikaa kävelemiseen.Sain ehkä n. vajaa 2 kiloa enään sen puolivälin jälkeen. Lopetin kisan 20 minuuttia vaille että ehdin ja jaksan kävellä takaisin. Punnituspaikalla näytti olevan jo isot saaliit punnittu. Minun ahvenet painoivat 3,9 kg. Miesten voittaja yli 13 kg!! Ja naisten voittajalla Eijalla seurakaverilla 8 kiloa ja isoja ahvenia ja kaiken lisäksi Mika näytti hänelle aloituksessa kartalta paikan mihin mennä kun Eija ei oikein tiennyt mihin mennä…just niin. Annella joka tuli toiseksi oli myös  8 kiloa mutta  vähän alle Eijan saaliin painon.Anne oli pilkkinyt vähän kauempana ja hyvin on alkanut Annen olkapään toipuminen ja kisakunto taas löytymään.Huh,Huh. Mika oli seilannut ympäri meri aluetta ja etsiskellyt sitä ”pommipaikkaa mutta ei onnistunut ja hänen tulos alle 2 kiloa. Mitä me tästä opimme….no minä opin että ehkä voisi joskus randominakin mennä johonkin muualle ja katsoa vähän mihin porukka kertyy tai sitten ei. Eikä luottaa aina siihen että se kala on siellä missä ennenkin on ollut, tai ainakaan se iso kala.

Ensi viikonloppuna cup jatkuu mutta vain särkikalat käyvät ja painot ratkaisee. Eli minunkin pitäisi löytää semmoinen ainaki yli 10 kg,n särkipaikka jos cupissa mielii pärjätä. Mutta aijon sinnillä yrittää!

Lapin mestaruuspilkki 27.2.-16

Vihdoin ja viimein koitti Lapin mestaruuspilkit ja meidän seura oli nyt järjestämisvastuussa. Kilpailualueena oli Tornion edustan merialue ja lähtö tapahtui Leton kalasatamasta. Kilpailuaika oli 4 tuntia ja siirtymät olivat 30+45 min. Kilpailualueella oli ollut harjoittelukielto kilpailijoilla 5 päivää ennen kilpailua.

Aamulla oli 15 astetta pakkasta joten pirteä keli oli luvassa. Menimme aamulla jo ennen kahdeksaa paikalle pystyttämään telttoja yms. Ensimmäiset reippaat seurakaverit olikin jo siellä kolaamassa lumia. Onneksemme oli paljon apulaisia joten minä ja Mikakin voitiin keskittyä kilpailuun startin alkaessa.

Olimme jo päättäneet paikan mihin menemme n.4,5 kilometrin päähän Laivaniemeen.Yllätykseksemme joku oli kelkalla tehnyt reitin sinne. Meitä käveli n.8 henkeä sinnepäin ja minä en pysynyt Mikan perässä ja sumua oli jonkin verran ja kaikki katosivat näkyvistä mutta onneksi pystyin jälkiä seuraamaan. No päästessäni paikalle oli puoli tuntia mennyt jo kilpailuaikaakin ja sieltä mutkan takaa paljastui kelkkakööri joka oli myös kokoontunut pilkille  ja siitä arvasinkin että eipä täällä enään varmaan paljon ahvenia ole jäljellä. Luultavasti olivat kulkeneet siinä koko viikon jäljistä päätellen.Istui siellä jo muutamia kilpakavereita linssit huurussa jo pilkillä. Ei vaikuttanut runsaalta kalantulo. Pari reikää piti tehdä ennen kuin aloin saamaan ahvenia, huomasin että piti siirtyä rannemmas että tulosta alkoi syntymään. Tietenkin pilkin lätkällä ja punakultamorrilla.Ei tarvinnut tehdä pitkiä siirtymiä vaan muutaman metrin päästä aina sai muutamia ahvenia kun jaksoi kairata. Ahvenet eivät olleet kovin suuria. Mika ja kumppanit hermostuivat jo alkumetreillä kun eivät saaneet mitään ja siirtyivät eteenpäin rinnettä pitkin kalastelemaan. Mika saikin kuulemma hyvin siitä mutta kilpakavereilla ei oikein onnistunut ja he jatkoivatkin matkaa seuraavan saaren luo.Osa hyvälläkin menestyksellä.Minä pilkin samoilla paikoilla sen ajan ja kalan tulo loppui n.reilu tunti ennen kisan loppua. Huomasin että kun vaihtoi pienempään 55 Elluun lyhyellä tapsilla niin sai vielä syönnin alkamaan uudestaan.

Lopetin kilpailun puoli tuntia ennen kisan loppua ja lähdimme kaikki kävelemään kisakeskukseen. Rankalta tuntui kävely ja tämä oli taas niitä hetkiä kun ajattelin että onkohan tämä ihan normaali ihmisen hommaa. Maalissa se sitten unohtui kun näki taas tuttuja naamoja. Minun ahvenet painoivat 3,5kg ja olin ihan tyytyväinen siihen vaikka paljoa siihen ei pilkkimistä tarvittu. Enemmänkin kävelyä ja kairaamista tai siltä se ainakin tuntui. Voitin Lapin mestaruuden naisissa.Mikalla oli ahvenia 4,2 kg. Voittaja Kokkosen Jounilla oli 9780gr ja hän oli pilkkinyt puolessa välin Lettoa ja Laivaniemeä. Seuraavan päivän vietimme Oulussa kilpailussa kohtalaisella menestyksellä ja vaihteeksi särkiä pilkkimällä. Seuraavaksi keskitytään SM pilkkiin joka on ensi viikonloppuna.

Särkijärvi, Ii-Kuivaniemi

Särkijärven kisaan lähdin treenamatta mutta sen verran oli tietoa että montaa kalaa eivät treenaajat olleet saaneet. Lunta oli ollut jo jonkin verran ja yöllä juuri ennen kisaa päättynyt lumisade ei tiennyt hyvää kalan syönnille. Suurin osa kilpailijoista suuntasi pohjoispäätyyn mutta minä menin vastarannan kuusikon eteen jonne tuli 5 muutakin. Kisa aika oli neljä tuntia ja hauki sekä made eivät olleet kisakaloja. Aloitin aika rannasta mutta vettä oli n,4m ja tyhjää oli, kolmas reikä antoi melkein 300gr ahvenen ja teinkin ympärille reikiä mutta en saanut muita kaloja. Jatkoin eteenpäin ja varmaan vasta 10:s reikä antoi kiisken ja pari ihan pientä ahventa. Kokeilin pienellä 16nr koukulla alkaisiko tapahtumaan mutta vain yhden sain enään. Tein alueelle muutaman reiän ja joistakin tuli yksittäisiä pieniä kiiskejä ja ahvenia. Puljujärvikin tuli tänne ja kertoi saaneen 4 pientä kalaa. Siirryin syvemmälle 4m ja sain heti ison ahvenen n,300gr ja siirryin takaisinpäin tällä syvyydellä ja sain vielä yhden 100gr ahvenen sekä niitä pieniä 5gr kaloja joitakin. Puljujärvi meni muutaman sadan metrin päässä olevien pilkkijöiden luo ja jäi sinne. Päätin itsekkin lähteä sinne ja ennen pilkkijöitä oli kaislikon pää josta kokeilin ja yllätykseksi täällä oli pieniä ahvenia n,5-13gr. Vettä oli alle 50cm ja aikaa tunti joten kokeilin eri pilkkejä ja yhteen nr 16 koukkuun tarttuivat hyvin ja siihen pilkiksi 55 hopea-kulta. Eka reikä antoi n,20 ahventa ja toinen hieman enemmän, siirryin poispäin pilkkijöistä etteivät kalat mene jakoon ja he saavat rauhassa kalastaa. Vielä kerkesin kaksi reikää kalastaa ennen kisan loppua. Punnituksessa näkyi kalaa tulleen tosi huonosti. Omat kalani painoivat 1097gr ja 5 sija. Jaana pilkki järven toisessa päässä ja sai 1200gr. Jaanalle naistensarjan ylivoimainen voitto. Juha-Matti Riepula vei voiton Ellu 85:llä 1700 grammalla. Onnittelut Juha-Matille suurimmasta saaliista!

Sattajärvi cup finaali

Vuorossa oli 3-järven cup finaali Sattajärvellä. Kovat pakkaset olivat juuri hellittäneet ja aamulla ennen kisaa oli  enään -5 astetta. Itse en ollut käynyt lainkaan treenamassa mutta etukäteen sain tietoa ettei kala ole ollut syönnillään. Cupin kiersin 9 vuotiaan siskon pojan Konstan kanssa josta näyttää tulevankin kova kilpapilkkijä, jos vain kalaa on alla, Konsta kyllä saa ne ylös. Aloitettiin kisa heti lähtörannasta mutta ei saatu mitään ja reilu siirtyminen ulommas lähelle erästä matalikkoakaan ei tuottanut tulosta. Seuraavat reijät tein matalikon rinteen alareunaan ja sainkin pari ahventa ja niin sai Konstakin. Konsta esitteli minulle välillä ahventa ja välillä särkeä ja poika oli yhtä hymyä. Tein kolme reikää, jokaisesta tuli n,20 ahventa putkeen ja pari särkeäkin. Cuppia johtava Oravan Jani ja Neijosen Ville olivat myös tällä paikalla mutta hieman ulkona matalikosta. Jossain vaiheessa Janikin oli poistunut mutta Konstan kanssa pysyttiin täällä. Jaanakin tuli pian samalle matalalle ja saikin hyviä ahvenia heti. Kalojen koko oli pääasiassa n,15gr mutta antoi myös 70gr tuurikaloja. Kaikilla meillä kolmella oli Lätkät kulta-hopeana ja minulla oli lisäksi Ellu 37 Hopea-Messinki  jolla pilkin aina loput kalat reijistä. Morreina oli puna kromi 16nr koukut ja paljas 16nr koukku. Konsta kävi välillä juoksemassa ettei palellu kun hän istui melkein koko kisan yhdellä reijällä. Jaanan kanssa reijitettiin matalikko täysin ja oltiin loppuun asti täällä. Konstan kisa loppui puolituntia ennen meitä ja hän pääsi lämmittelemään mökkiin. Punnituksessa näkyi olevan tosi pieniä pusseja joten jännää oli miten käy. Konstan kalat painoivat 324gr ja hän sijoittui toiseksi mutta voitti cupin ja lisäksi vielä seuran mestaruudenkin. Jaana sai 985gr ja voitti naistensarjan, minä puolestaan sain 1343gr ja miesten sarjan voitto. Suurimman saaliin 1470 gr sai sarjasta Nuoret 16v Verner Vinni ja Verneri pilkki Ellu 85. Hyviä pilkkijä nuoria on tulossa joukkoomme.

Prännärin uudenvuoden cup

Cupin toinen päivä. Edellispäivänä osanottajia oli huikeat 105 ja Ruotsin puoleltakin kilpakaverit olivat saapuneet paikalle ja muutama oudompikin ruotsalaiskaveri.Kisoihin olimme luvanneet hurjat saaliit, harmitti kun ahven oli ollut jo pari päivää hukassa jossain. Etelätuulta oli 8 metriä ja vesi laski kahden kisapäivän aikana yhteensä n.80 cm. Jäätä oli 30 cm ja jää oli kirkas sekä tosi liukas.Kilpailu kesti molempina päivinä 3 tuntia.Tämä cup kilpailu on sellainen että porukat käyvät muutamia päiviä ennen kilpailua sankoin joukoin harjoittelemassa ja kisat on voitettu jo moneen kertaan ennen kuin itse kisa on edes alkanut.Kalasaaliitkin ovat huimia jokaisella. Siinä vaihdetaan kokemukset yms. ja kavereille jätetään paljon kysymysmerkkejä. Tänä vuonna ei tullut sitä uutta saalisennätystä vaikka itse SM Vatanenkin oli jälleen saapunut ”kokeilemaan onneaan”.

Itse kilpailuun.Edellispäivänä minun saaliini oli huikeat 610gr.Olin niillä paikkeilla mistä yleensä kaloja on tullut ja tuli edellisvuonnakin.Mutta nyt jokainen kala piti hakemalla hakea ja harmittelinkin kisan jälkeen että miksen mennyt ihan outoon uuteen paikkaan niin tuloskin olisi ollut varmasti parempi. Kalaa oli tullut pääosin lumisien kohtien alta noin kahdesta metristä.

Tämä cupin toinen päivä, osanottajia 80 ja tänään pääsin ajoissa siirtymään jäälle.Siirtymät oli 30+ 45 min.Päätin mennä tukkialtaalle jonne kisaa olikin laajennettu näin toisena päivänä.Tiesin että sieltä saa paremmin kaloja ja isoja. Kävelin tai oikeastaan ”luistelin jonkin matkaa ja porisin siinä samalla yhden ”Matti Myöhäsen” kanssa . Sitten hän sanoo että ”hei eihän sulla oo edes kairaa! VOI V….Ei muuta ku kipasinpas takaisin auton luo ja hain kairan.Hyvinhän se lähti käyntiin ja pieni alkuhiki saatiin pintaan näin pakkasella.

Olin jo kuitenkin 5 vaille ennen kilpailun alkua altaalla ja pelipaikoilla.Mika ja kumppanitkin olivat siellä. Aukaisin yhden reijän ja aloin pilkkiä,lätkällä tietenkin.Ei kukaan näyttänyt saavan kalaa.Nyt se nähtiin,kala oli häipynyt täältäkin.Siirryin vähän reunemmas kun näin että Mika sai joitain pieniä ahvenia.Kolmas reikä ja kairan terä pilalla.Osui ilmeisesti johonkin kun tämä allas on aika risukkoinen ja moni oli jo kairansa tylsyttänyt aikasemmilla reissuillansa. En pystynyt kairaamaan, mutta kilpakaveri Anne kävi antamassa minulle kairan kun oli kaatunut ja loukannut olkapäänsä ja hänelle tuli kilpailun keskeytys.Näin jonkun epäonni voi olla toisen onni. Tein siinä sitten pari reikää ja varoin kaverin kairaa etten vain tylsytä ja pilaa sitä.Mutta onneksi ei tarvinnut sen enempää kairata kun olin jo kalassa kiinni.

Ahvenia alkoi tulemaan mutta pientähän se oli mutta kun näin että useat eivät saaneet mitään olin tyytyväinen ja pysyin paikallani.”Väliajalla tuli aina muutama iso kiiski. Aloitin lätkällä mutta vaihdoin sen sitten Särki-Elluun kulta –hopea ja 16 koukku kultakeltainen morri ja se toimi hyvin tässä. Pakkasta oli 9 astetta ja etelätuuli 8m ja sormia paleli hitokseen ja se toi haasteita pilkkimiseen. Katsoin ympärille ja porukka oli takana hajonnut eikä kukaan näyttänyt hirveitä saavan.

Ihmettelin että miten sain pilkkiä yksin melkein koko kisan.Ajattelin että muut luulee että minä en voi kairata sillä tylsällä kairalla (kun eivät sitä kairan vaihtoa nähneet) ja sen takia pysyn paikallani.Istuin sitten koko kisan tässä ja ahvenia tuli tasaiseen tahtiin mutta kädet olivat ihan jäässä. Kilpailun päätyttyä aloin sitten ottamaan kairaa irti jäästä ja VOI V… se ei irronnut.Apua se oli jäätynyt kiinni ja kaverin kaira ja ei voi rajusti repiä.Huusin Mikaa kaukaa avuksi ja hän sai sen irti mutta teräosa jäi siihen. No se siitä sitten, taas sain kairan mäsäksi.Tämä on sitä extremeä taas!

Punnituspaikalla olin melkein viimesten joukossa ja kaloilleni tuli painoa 4,5 kg ja kolmas sija,ei paha ollenkaan.Seurakaverilla oli 5,6 kg ja hän voitti myös cupinkin naisissa. Miesten voittajalla 15 kg..no ihan omaa luokkaansa jatkoi kuulemma samalta paikalta mihin oli edellispäivänä kilpailun lopettanut 6 kg,n tulokseen. Nuorten voittajalla oli 3,7 kg. Cupin voitto meni myös heille. Onneksi kalaa tuli enemmän toisena päivänä.

Kairaa lainannut kilpakaverikin soitti illalla ja raportin jälkeen pääsimme sopimukseen kairasta.Mutta hänen olkapää ei sillä kuitenkaan korjaantunut. Itse mietin muutamien kommenttien jälkeen että viime keväänä voitin yhden kilpailun käytännössä ilman kairaa, kun hajoitin sen alkumetreillä. Tarvitsenko minä kairaa, pärjäisinkö paremmin ilman sitä? Ehkä jossakin…….